Tutkimus

Humanistisessa tiedekunnassa toimii laaja ja korkeatasoinen historia-alan tutkimusyhteisö, jonka perinteet juontavat juurensa Turun akatemian perustamisesta (1640) asti. Tutkimusaiheet ovat maantieteellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolisia. Historian tutkijat julkaisevat paljon sekä kansainvälisesti että kotimaisilla kielillä, ja monet osallistuvat ahkerasti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Opiskelijat kuuluvat tutkimusyhteisöön henkilökunnan tapaan ja antavat opinnäytteillään oman panoksensa tieteenalan kehitykseen. Helsingissä sijaitsevat arkistot ja kirjastot sekä kehittyvät digitaaliset aineistot tarjoavat myös opiskelijalle mahdollisuuksia kehittää omaa asiantuntemustaan niin kursseilla kuin opinnäytetöitä tehden.

Tällä hetkellä historian yksikössä on käynnissä useita tutkimusprojekteja, joista muutamia esitellään alla. Monet temaattiset kurssit liittyvät meneillään oleviin tutkimushankkeisiin. Hankkeiden tutkijoihin kannattaa ottaa yhteyttä, jos on itse kiinnostunut tekemään niiden aihepiiriin liittyvän pro gradun. Tutkijat voivat antaa hyödyllisiä vinkkejä sopivista aiheista ja tukea opiskelijan kehitystä historia-alan asiantuntijaksi.

Lisätietoa historian tutkimuksesta ja tutkijoista löydät myös humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Tutkimusryhmä Capitalism, State & Society tutkii kapitalismin ja yhteiskunnan vuorovaikutusta modernissa Euroopassa. Ryhmä kokoaa yhteen laajan verkoston tutkijoita aina kokeneista ja tunnustetuista tutkijoista lupaaviin nuoriin tohtorikoulutettaviin. Yhteistä tutkimusryhmän kaikille jäsenille on kiinnostus kapitalismin ja yhteiskunnan suhteiden tutkimukseen sekä intohimo korkealuokkaisen tutkimuksen tekemiseen.

Keskeistä ryhmän tutkimuksessa on selvittää miten kapitalismista tuli hallitseva tapa järjestää taloudellista toimintaa nykymaailmassa. Miten tämä vaikutti, ja yhä vaikuttaa, laajemmin yhteiskuntaan? Miten suhde kapitalismin ja yhteiskunnan välillä kehittyy tulevaisuudessa?

Lue lisää tutkimusryhmän verkkosivuilta!

Tutkimusprojekti Medieval Publishing from c. 1000 to 1500 selvittää, kuinka latinankieliset kirjailijat julkaisivat teoksiaan sydän- ja myöhäiskeskiajalla. Tutkimushypoteesi on, että julkaisukäytännöt reagoivat laajoihin sivistyksellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Julkaisukulttuurin kannalta tärkeää oli, että kirjallisen elämän painopiste siirtyi karkeasti yleistäen luostareista katedraalikouluihin, konventteihin ja yliopistoihin. Samalla kirjailijoiden ja lukevan yleisön sosiaalinen rakenne moninaistui, mistä yksi osoitus on maallikkojen taajentuva esiintyminen näissä ryhmissä.

Keskeisiä tutkimuskohteita ovat julkaisutapahtumat, tavat hankkia yleisöä, teosten levittämistä koskevat yleiset lainalaisuudet ja tapauskohtaiset ohjeet sekä varhainen transmissio. Päälähdemateriaalia ovat uusien teosten julkaisua koskevat maininnat ja kuvaukset sekä kirjailijoiden omat käsikirjoitukset töistään ja niiden välittömät kopiot.

Projekti on Euroopan tutkimusneuvoston rahoittama ja kestää viisi vuotta, 2017–2022. 

Lue lisää projektin kotisivuilta.

Hanke Perheen jäljillä on Emil Aaltosen säätiön rahoittama tutkimusprojekti, joka yhdistää perhehistorian ja sukupuolihistorian näkökulmat ja ottaa uuteen tarkasteluun ”entisaikojen perheen” ja siihen liitetyt käsitykset ja tutkimustiedot. Ajallisesti tarkastelu keskittyy siihen, millaisia perhesuhteet ovat olleet ennen 1900-luvun alkua ja miten menneiden vuosisatojen perintö on nähty 1900- ja 2000-luvuilla.

Vanhojen ja uusien käsitysten törmäyttäminen auttaa rakentamaan entistä monipuolisemman kuvan lähisuhteiden monenlaisesta kirjosta. Keskeisiä tutkittavia suhteita ovat lain ja normien tunnistamat ja arvostamat keskeiset kolme suhdetyyppiä, joihin on lähtökohtaisesti liitetty kirkon siunaama avioliitto sekä verisukulaisuus: puolisoiden väliset suhteet, vanhempi–lapsi -suhteet sekä sisarusten keskinäiset suhteet.

Lue lisää hankkeen verkkosivuilta!

Toisen maailmansodan jälkeistä Suomea on leimannut korporatistinen päätöksenteko. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa keskeiset yhteiskunnalliset kysymykset ratkaistaan valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten välisin sopimuksin. Järjestelmän juuret juontuvat niin kutsuttuun tammikuun kihlaukseen talvella 1940, jolloin työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt tunnustivat toisensa neuvotteluosapuoliksi työmarkkinakysymyksissä. 

Pitkät kihlajaiset -tutkimusprojekti selvittää Suomen korporatistisen yhteiskuntajärjestelmän syntyä, jatkuvuutta ja tulevaisuudennäkymiä. Projekti etsii vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miksi ja miten kolmikantakorporatismi syntyi? Miksi kolmikantakorporatismi on säilynyt nykypäiviin asti? Siirsikö kolmikantakorporatismi eduskunnalle ja valtio-neuvostolle kuuluvaa valtaa etujärjestöille? Onko se ollut ristiriidassa demokratian kanssa vai toiminut sittenkin sitä tukevana voimana? Miten ja miksi työmarkkinatoimijoiden keskinäiset yhteiskunnalliset voimasuhteet ovat vaihdelleet?

Lue lisää projektin verkkosivuilta!

Helsingin yliopistossa vuosina 2012–2019 toimiva hanke tutkii Suomen johtavan päivälehden muutosta ja merkitystä osana kansallista julkisuutta ja kansainvälisten suhteiden jännitekenttää. Pitkän tarkastelujänteen näkökulmina painottuvat journalismi, politiikka, liiketoiminta ja kulttuurielämä sekä niiden keskinäisyhteydet.

Päivälehti perustettiin 16.11.1889 nuorsuomalaisen liikkeen valtakunnalliseksi äänenkannattajaksi Helsinkiin. Päivälehti lakkautettiin ensimmäisen venäläistämiskauden aikana harjoitetun myöntyväisyyspolitiikan vastustuksen johdosta 3.7.1904. Sen tilalle perustettiin Helsingin Sanomat, jonka ensimmäinen numero ilmestyi jo 7.7.1904. Pitkän historiansa aikana Päivälehti/Helsingin Sanomat on muuttunut nuorten vihaisten miesten äänenkannattajasta Suomen ja Pohjoismaiden suurimmaksi päivälehdeksi.

Lehden ja sen julkaisemista varten perutetun Sanoman kehityskaari tarjoaa kiinnostavan yrityshistoriallisen tutkimuskohteen. Lisäksi Helsingin Sanomien kautta aukeaa myös Suomen 1900-luvun poliittinen ja taloudellinen historia dramaattisine vaiheineen. Lehti ei ole ollut tapahtumissa vain passiivinen tarkkailija, vaan myös vaikutusvaltainen ja aktiivinen toimija.

Lue lisää hankkeen verkkosivuilta!

Useiden eri rahoittajien tukema Sveaborg-Viapori -projektissa toimi monia Helsingin yliopiston historian tutkijoita vuodesta 2010 vuoteen 2014. Hankkeen puitteissa on valmistunut lukuisia väitöskirjoja ja aihepiiristä on edelleen meneillään tutkimusta historian yksikössä. Hankkeen blogi palkittiin vuonna 2012 vuoden historiablogina.

Lue lisää Sveaborg-Viapori -projektin blogista!