Teemu Siiskosen työantajan Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävä on suojella kansalaisia säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Teemu Siiskosen professuurin ala ei juurikaan voisi olla tehtävää lähempänä: dosimetria on yleisesti säteilyannosten määrittämistä, kun säteilyn vuorovaikutusmekanismien tutkimus kallistuu puolestaan jo perustutkimuksen puolelle: kuinka energia siirtyy säteilykentästä ihmisen kudoksiin?
Turvallista sädehoitoa
Säteilyä käytetään hyödyksi lääketieteessä muun muassa röntgendiagnostiikassa ja syöpien sädehoidossa. Röntgendiagnostiikassa on tärkeää saada riittävä informaatio mahdollisimman pienellä potilaan säteilyaltistuksella, kun taas sädehoidossa tarkoituksena on tuhota syöpäkudos riittävän suurella säteilyannoksella samalla kuitenkin säästäen ympäröiviä terveitä kudoksia.
Tutkimuksella pyritään parantamaan sädehoidon tarkkuutta kuten annosten laskentaa ja parantamaan hoidon laatua. Siiskosen mukaan STUKin omat tutkimusresurssit ovat nykyään noin neljä, viisi henkilötyövuotta, joihin yliopistoyhteys tuo lisävahvistusta ja auttaa osaamisen kehittämisessä valtakunnallisesti.
Tutkimusongelmia kentältä
Työelämäprofessorina Siiskonen haluaa edistää STUKin ja yliopistojen yhteistyötä, joka on jo hyvässä vauhdissa. Siiskonen on hakenut tutkimusrahoitusta yhteisille tutkimusprojekteille sekä ohjannut graduja ja väitöskirjoja.
– Yliopistojen syvällinen osaaminen yhdistettynä STUKin tietoon ja kokemukseen säteily- ja ydinturvallisuuden keskeisistä tutkimusongelmista on ollut erityisen hedelmällistä, Siiskonen kehuu.
Tätä työtä hän pystyy työelämäprofessorina tekemään entistä vahvemmin.
STUK on ollut Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) liitännäisjäsen vuodesta 2018 ja Siiskonen laitoksen vieraileva tutkija ja projektinjohtaja. Yhdessä on kehitetty useita säteily- ja ydinturvallisuutta parantavia laitteistoja ja mittausmenetelmiä.
Ydinfyysikko ja ilmakehätutkija
Siiskosen polku säteilyn pariin alkoi aikoinaan ydinfysiikasta, jota hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan jälkeen hän siirtyi tutkijaksi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen (CERN). Genevestä Siiskonen siirtyi Helsinkiin Ilmatieteen laitokselle.
Kun STUKissa avautui paikka ulkoilman säteilyvalvontaan liittyen, hän pääsi yhdistämään kaksi osaamisaluettaan: ilmakehän ja säteilyn. Ennen säteilyvalvontaosaston apulaisjohtajuutta hän toimi STUKissa muun muassa laboratorionjohtajana ja johtavana asiantuntijana.
Työelämäprofessuuri on osa-aikainen ja kestää viisi vuotta. Osa-aikaisuus tarkoittaa viidennestä työajasta, joten Siiskonen on suunnitellut työskentelevänsä Kumpulan kampuksella mahdollisimman usein perjantaisin. Hänellä on työhuone Fysiikan tutkimuslaitoksen tilojen yhteydessä.
Lue lisää
Teemu Siiskosen blogikirjoitus: Säteily- ja ydinturvallisuustutkimuksen ytimessä (4.10.2021)