Kaupunkiluonnon merkitys ihmisten ja ympäristön terveyden edistäjänä ymmärretään yhä paremmin kaupunkisuunnittelussa. Kaupunkiluonnosta puhuttaessa keskitytään usein kuitenkin tarkoituksella viheralueille suuntautuviin vapaa-ajan matkoihin sekä asuinalueiden vihreyteen ennemmin kuin arkiliikkumiseen.
Nyt julkaistussa Helsingin yliopiston Digital Geography Labin tutkimuksessa tarkasteltiin arkimatkoja ja esimerkkinä oli koulumatka toisen asteen oppilaitokseen. Vertailussa oli 43 Euroopan suurkaupunkia ja Suomesta tarkasteltiin pääkaupunkiseutua.
– Liikumme tyypillisesti vajaat puolitoista tuntia päivästä matkalla jonnekin ja myös näiden arkimatkojen viheraltistuksella on väliä. Arkimatkat saattavat tarjota merkittävän osan päivittäisestä viheraltistuksestamme, sanoo tutkimusta vetänyt tutkijatohtori Elias Willberg.
Toinen kysymys on se, että onko koulu tai päivittäin käytetty palvelu niin lähellä, että sinne ehtii kävellen.
– Tuloksemme osoittavat paremman kävelysaavutettavuuden ja alhaisemman viheraltistuksen välillä olevan yhteyden eurooppalaisissa kaupungeissa, sanoo Elias Willberg.– On oletettavaa, että yhteyden taustalla on tiivis rakentaminen, joka tyypillisesti yhdistyy parempiin kävelymahdollisuuksiin, mutta samalla jättää vähemmän tilaa muulle maankäytölle, kuten kaupunkiluonnolle, hän jatkaa.
Euroopan kaupunkialueiden väliltä löytyi suurta vaihtelua niin toisen asteen koulujen kävelysaavutettavuudessa kuin matkojen vihreydessäkin. Yleisesti ottaen Pohjois-Euroopan kaupungeissa liikkumisympäristöt ovat tyypillisesti vihreämpiä verrattuna Etelä-Eurooppaan. Yksittäisten kaupunkialueiden osalta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kouluverkko on keskittyneempi ja kaupunkirakenne hajautuneempi, mikä pidentää matkoja, mutta toisaalta matkat ovat keskimäärin vihreämpiä moneen muuhun kaupunkiin verrattuna.
Pitkä talvi pudottaa Suomen keskikastiin
Vuodenaikaisvaihtelut muuttavat kuitenkin kokonaiskuvaa, sillä koko vuoden keskiarvoa tarkastellessa pääkaupunkiseutu on vain eurooppalaista keskitasoa viheraltistuksessa. Myös kaupunginosien välisessä vertailussa Suomi on keskitasoa.
– Vaikka vuodenaikaisvaihtelu on ilmeinen vihreyden määrään vaikuttava tekijä, se otetaan empiirisesti huomioon vain harvoin vihertarkasteluissa, mikä saattaa vinouttavaa käsityksiä siitä, mitkä kaupungit ovat vihreitä, kertoo viheraltistuksesta ja liikkumisesta väitöskirjaansa GREENTRAVEL-hankkeessa valmisteleva Robert Klein.
Kestävyvsmurroksen kannalta tutkimuksen tulokset eivät tarjoakaan yksinkertaisia ratkaisuja. Liikkumisen kestävyydelle kävelysaavutettavuuden edistäminen on tärkeää, mutta myös kaupunkiluonnon lisäämisellä on ilmeisiä ilmasto- ja terveyshyötyjä, sekä hyötyjä viihtyisyydelle ja monimuotoisuudelle. Onneksi vihreät ympäristöt myös edistävät kestävien kulkutapojen käyttöä. Tällöin ratkaisuja voikin löytyä esimerkiksi katutilan uudelleen jakamisesta kestäville kulkutavoille ja katuvihreydelle sekä uusista tavoista tarjota vihreyttä, kuten viherkatoista ja -seinistä.
– Kaupunkisuunnittelun kannalta on tärkeää tunnistaa kokonaisvaltaisemmin niitä hyötyjä, joita liikkumisympäristöissämme oleva vihreys voi tarjota. Kaupungeissa kamppailua tilasta käydään aina, joten vihreyden hyödyt ja saatavuus on tärkeää tunnistaa monipuolisesti. Vihreyden tuoma viihtyisyys ja hyvinvointi ovat yksi vähemmän tutkituista teemoista liikkumisympäristöissämme. Parasta olisi, jos kaupunkilaisen ei aina tarvitse lähteä erikseen viheralueelle voidakseen nauttia kauniista puurivistöstä tai kukkaloistosta, sanoo GREENTRAVEL-hanketta vetävä professori Tuuli Toivonen.
Helsingin yliopiston Digital Geography Labin tutkimustulokset julkaistiin Computers, Environment and Urban Systems-sarjassa. Tutkimus on osa monivuotista Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamaa GREENTRAVEL hanketta (2023–2027), jossa tutkitaan liikkumisen aikaisen viheraltistuksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, viheraltistuksen saatavuuden alueellisia rakenteita sekä laadukkaiden liikkumisympäristöjen saatavuuden mahdollista epätasa-arvoa. Hankkeessa on mukana kaupunkeja eri puolilta Eurooppaa ja siinä kehitetään myös uusia tapoja kartoittaa liikkumisympäristöjen vihreyttä ja terveysvaikutuksia. Hanke hyödyntää esimerkiksi virtuaalitodellisuutta, mobiilia liikkumisdataa, katunäkymäkuvia sekä tekoälyä. Nyt julkaistua tutkimusta rahoitti myös Euroopan Unionin Horisontti 2020- ohjelma URBANAGE-hankkeen kautta.
Alkuperäinen artikkeli:
Willberg, E., Fink, C., Klein, R., Heinonen, R., & Toivonen, T. (2024). ‘Green or short: Choose one’ - A comparison of walking accessibility and greenery in 43 European cities. Computers, Environment and Urban Systems, 113, 102168. https://doi.org/10.1016/j.compenvurbsys.2024.102168