Vanhat kivet auttavat ymmärtämään nykyisyyttä

Suomen miljardeja vuotta vanhoissa kivissä on nähtävissä kiehtovia geologisia prosesseja. Niitä ovat kiven sulaminen, kiven muodonmuutos ja kiven ja veden vuorovaikutuksessa tapahtuneet muutokset.

Marraskuussa 2024 käynnistyneen FluxBEATS -tohtorikoulutusverkoston johtaja professori Christoph Beier näkee jännittävän yhteyden Suomen kallioperän ja nykyisten valtameren pohjassa olevien tulivuorten välillä.

–Tutkimalla ja ymmärtämällä kuinka Suomen kivet syntyivät 2 miljardia vuotta sitten, voidaan ymmärtää enemmän myös siitä, mitä tapahtuu nykyisten valtamerien pohjassa ja kuinka erilaiset aineiden kierrot ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat nykyään esimerkiksi merenpohjassa olevien mineraaliesiintymien muodostumiseen, sanoo Beier.

Hän muistuttaa, että tohtorikoulutusverkoston tarkoitus ei ole edistää merenalaista kaivostoimintaa tai tutkia sen vaikutuksia, vaan tutkia merenpohjassa tapahtuvia geologisia perusprosesseja. 

Oli geologisesti shokki tulla Suomeen, jossa kallioperä on vanhaa, sanoo Saksasta kotoisin oleva Christoph Beier. Saksan kallioperä on Suomeen verrattuna hyvin nuorta. 

Hän toteaa, että tieteessä tutulta ja turvalliselta alueelta poistuminen kannattaa. Eri aikakausilta peräisin olevien kivien tutkiminen avaa uusia näkökulmia ja tarjoaa hedelmällisen maaperän ideoille ja oivalluksille.

Myös MSCA EU -rahoitteisessa verkostossa halutaan edistää tutkijoiden liikkuvuutta eri instituutioiden välillä.

Tohtorikoulutusverkostoon palkataan väitöskirjatutkijoita yhteensä seitsemään eri instituutioon viidessä eri maassa. Koulutusverkosto järjestää kaikille tutkijoille yhteisiä kesäkouluja ja muuta koulutusta, mitä kautta syntyy laajat tiede- ja koulutusverkostot.–Tavoitteena on kouluttaa geologeja, jotka hallitsevat nykyaikaiset analyysimenetelmät ja oppivat ottamaan näytteitä niin maalta kuin mereltäkin. Opiskelijat pääsevät itse kokemaan millaista on työskennellä valtamerellä seilaavalla tutkimusaluksella, sillä yksi kesäkouluista vietetään osittain tutkimusaluksella, sanoo Beier. 

Pariin kertaa saksalaisen tutkimusalus Sonnen kyydissä ollut Beier tietää, että usean kuukauden mittainen valtamerityöskentely vaatii sopeutumista ja sitä, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa, joilla on erilaiset tavat työskennellä, ruokailla ja nukkua.  

Miksi kannattaisi tulla Helsinkiin?

Euroopan unionin vanhimmat kivet ovat yksi Suomen geologisista vetonauloista mutta Helsingin yliopistossa on myös monipuoliset analyysilaitteet, joita täydentää tänä vuonna avautuva metallivapaa puhdaslaboratorio TIMS (FINTIMS). Helsingin yliopiston lisäksi tohtorikoulutusverkostossa on Suomesta mukana Geologian tutkimuslaitos. 

FluxBEATS-verkoston tutkimuskoordinaattori Elina Lehtonen kertoo, että haku on käynnissä ja tavoitteena on, että valinnat on tehty ja tutkijat aloittavat toukokuun alussa.