FM Seppo Hätönen väittelee perjantaina 30.9.2022 klo 13 Helsingin yliopiston Exactum-rakennuksen auditoriossa B123 (Pietari Kalmin katu 5, 1. kerros) aiheesta Seamless Programmable Multiconnectivity. Vastaväittäjänä toimii professori Michael Welzl (Universitetet i Oslo, Norja) ja kustoksena professori Sasu Tarkoma (Helsingin yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi. Väitöstilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l10.
Seppo Hätösen väitöskirja on osa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolla ja Content-centric Structures and Networking -ryhmässä tehtävää tutkimusta. Väitöskirjan ohjaajina ovat toimineet professori Sasu Tarkoma ja yliopistotutkija Ashwin Rao (Helsingin yliopisto).
Ohjelmoitava saumaton moniliitettävyys
Nykyisin kaikki käyttämämme laitteet ovat käytännössä aina yhteydessä Internettiin. Laitteemme voivat käyttää useita erilaisia yhteystapoja, mukaanlukien sekä langallisia että langattomia verkkoja, kuten Wi-Fi- ja mobiiliverkkoja. Kuitenkin laitteemme käyttävät pääsääntöisesti edelleen tietoliikenneprotokollia, jotka suunniteltiin alunperin 1980-luvulla. Tällöin laitteet pystyivät viestimään suoraan toistensa kanssa ilman, että välissä oli verkkolaitteita, jotka piilottivat osia verkosta taakseen. Tämä näkyy protokollien suunnittelussa siten, että jokaisella yhteydellä on määritetyt lähde- ja kohdeosoitteet.
Nykyisin laitteemme käyttävät edelleen samaa yhteysparadigmaa, vaikka ne voisivat niputtaa yhteen useampia tietoliikenneyhteyksiä. Tällöin saisimme paremmin käyttöön verkon tarjoaman suorituskyvyn ja muut ominaisuudet. Vuosien saatossa on kehitetty erilaisia monitie- (eng. multipath) ja moniyhteystietoliikenneprotokollia (eng. multihoming), joiden avulla laitteet pystyvät käyttämään useampia polkuja verkon yli kohteeseensa. Nämä protokollat eivät kuitenkaan ole vielä yleistyneet, sillä kaikki verkkolaitteet eivät tue niitä. Emme myöskään pysty vaikuttamaan kuin ainoastaan epäsuorasti siihen, mitä yhteyttä laitteemme käyttävät. Yksi ratkaisu on tähän ottaa käyttöön ohjelmallisesti määritetyt verkot (eng. Software-Defined Networking, SDN). SDN on paradigma, jonka avulla verkkoihin voidaan tuoda älykkyyttä ja mahdollistaa mm. tehokkaampi liikenteen reititys verkoissa.
Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on käsitellä moniliitettävyyden ongelmia ja ratkaisuja. Tutkimus valottaa, miksi moniliitettävyys on edelleen hankala toteuttaa, sekä esittelee kaksi tekniikkaa toteuttaa moniliitettävyys. Ensimmäinen tekniikka soveltaa ohjelmallisesti määritettyjä verkkoja käyttäen hyväkseen väitöskirjan aikana tehtyä tutkimusta, ja toinen tekniikka kerää saman katon alle useita erilaisia monitie- ja moniyhteysprotokollia yhdeksi moniliitettävyyskirjastoksi.
Väitöskirjassa esitellään myös kaksi menetelmää tuoda ohjelmallisesti määritetyt verkot laitteisiin, joita ei ole suunniteltu niitä silmällä pitäen. Näiden menetelmien avulla voidaan hallita ja tuoda uusia ominaisuuksia jo olemassa oleviin verkkoihin. Väitöskirjassa esitellään myös koneoppimista soveltava älykäs järjestelmä, joka havaitsee ja poistaa automaattisesti haavoittuvia laitteita verkosta.
Väitöskirjan saatavuus
Väitöskirjan elektroninen versio on saatavilla Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8529-7.
Painettuja väitöskirjoja voi tiedustella väittelijältä itseltään: seppo.hatonen@helsinki.fi.