Ritva Serimaa valittiin Helsingin yliopiston fysiikan professoriksi ensimmäisenä naisena vuonna 2004. Hänen muotokuvansa paljastustilaisuudessa 30.11.2022 kuultiin hänestä monia ihailevia ja lämpimiä muistoja. Muun muassa kollegojen puheenvuorot kuultiin Kirsi Svedströmiltä, Patrik Ahvenaiselta, Ulla Vainiolta ja Maija Tenkaselta.
Serimaata kuvattiin muun muassa inspiroivaksi, monipuoliseksi ja helposti lähestyttäväksi. Myös hänen roolinsa naisten tiedeuran auraajana ja roolimallina tuli esille. Ihmeteltiin, miten myöhään vuosi 2004 lopulta olikaan. Oli hienoa toisaalta kuulla, kuinka nuorimmille kollegoille ei enää ollut tullut mieleenkään pitää professorin sukupuolta erityisenä ominaisuutena.
Ritva Serimaan väitöskirja, samoin kuin hänen koko myöhempi uransa tutkijana ja opettajana, keskittyi röntgensäteilyn sironnalla tehtävään tutkimukseen pehmeän tiiviin aineen ja nanorakenteiden fysiikasta. Serimaalle tärkeä työkalu oli synkrotronisäteilyn ja erityisesti ns. pienkulmasironnan käyttö materiaalitutkimuksessa.
Merkittävä mutta vaatimaton fyysikko
Serimaa valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 1982, lisensiaatiksi 1986 ja tohtoriksi 1990. Fysiikan dosentti hänestä tuli 1998. Vuodesta 2010 alkaen hän oli Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen Elektronisten rakenteiden laboratorion esimies sekä Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, ja 2011 hänet valittiin Suomen Fyysikkoseuran puheenjohtajaksi. Tässäkin tehtävässä hän oli ensimmäinen nainen.
Paljastustilaisuudessa puhunut fysiikan osaston johtaja, professori Simo Huotari kuvasi, kuinka tuottelias ja innovatiivinen tutkija ja inspiroiva opettaja Serimaa oli ollut. Serimaa ohjasi 16 väitöskirjaa ja on kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa yli 230 julkaisua, joista useimmin siteeratuilla on nykyään jo yli 600 lainausta.
"Kuka tahansa oman alansa fysiikan professori olisi ollut erittäin ylpeä näistä saavutuksista, mutta mielestäni on reilua sanoa, että Ritva oli vaatimaton persoona eikä halunnut korostaa omaa työtään", Huotari kertoi.
"Valitettavasti menetimme Ritvan kuusi vuotta sitten vaikean sairauden vuoksi. Mutta tämän hienon aloitteen ansiosta meillä on tänään mahdollisuus juhlia hänen muotokuvansa paljastumista."
Monialaista yhteistyötä
Professori Maija Tenkanen maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta kertoi, kuinka Serimaa oli ollut aina valmis yhteistyöhön ja uusiin avauksiin, joista syntyikin monia yhteisiä julkaisuja. Yhteistyötä tehtiin esimerkiksi luonnonpolymeereihin liittyen kemian, fysiikan, farmasian ja elintarviketieteen välillä.
Muiden alojen väitöskirjatutkijat olivat aina tervetulleita tekemään mittauksia Kumpulaan.
"Me viikkiläiset muistamme Ritvan aina ystävällisenä ja mukavana henkilönä, joka jaksoi uudestaan ja uudestaan avata Viikin elintarviketietelijöille röntgendiffraktometrian ja muiden käyttämiensä mittausmenetelmien teoriaa ja käytännön toteutusta. Ritva oli suorapuheinen ja nopea eikä jäänyt kiinni yksityiskohtiin. Meistä oli aina miellyttävää tehdä yhteistyötä Ritvan kanssa. Arvostimme hänen osaamistaan ja pidimme hänestä henkilönä erittäin paljon. Hänen seurassaan oli aina hyvä olla."
Muotokuvatoimikunta kerää varat
Muotokuvan paljastustilaisuudet ovat yliopistolla huiman pitkä perinne. Helsingin yliopiston muotokuvakokoelman, Galleria Academican, juuret juontavat 1600-luvulle. Kokoelma on tänä päivänä yli 1100 muotokuvallaan Suomen suurin muotokuvakokoelma.
Muotokuvakokoelma karttuu lahjoituksin, poikkeuksena vain kanslerin, rehtorin ja hallintojohtajan muotokuvat. Päätöksen muotokuvan tilaamisesta tekee tiedekunta tai erillinen laitos. Perustettava muotokuvatoimikunta kerää varat muotokuvan hankintaan.
Katso tallenne
Unveiling of the portrait of Prof. Ritva Serimaa (30.11.2022)
Lue lisää
Kymenlaakson Osakunta tilasi Serimaan muotokuvan jo aiemmin
HS muistokirjoitus: Fysiikan professori tutki myös Vasa-laivaa