Kun airuet vetivät muotokuvaa peittäneen verhon syrjään, takaa paljastui mutkaton valokuva Heikki Tenhusta istumassa pöydällä olevan kirjapinon äärellä. Protokollaan kuuluu, että kansleri Kaarle Hämeri tarkastaa muotokuvan ja hyväksyy sen yliopiston muotokuvakokoelmaan. Sehän on Helsingin yliopistomuseon hallinnoima Suomen suurin muotokuvakokoelma.
Hämeri tutkiskeli pitkään kuvan etualalle aseteltujen kirjojen selkämyksiä.
Kirjoista kuultiinkin enemmän, kun pian eläkkeelle siirtyvä Heikki Tenhu kertoi polymeerikemian merkkipaaluista ja omasta urastaan.
Polymeerikemia syntyi ja lähti nousuun, vaikka uranuurtaja Hermann Staudinger joutui pitkään todistelemaan, että makromolekyylejä on olemassa. Vuonna 1920 julkaistusta Staudingerin artikkelista aluksi kiisteltiin, mutta kemian Nobel-palkinnon tämä polymeerikemian kehittäjä sai vihdoin 1953. Toisen maailmansodan aikana oli pulaa kaikesta ja keinotekoiset materiaalit kelpasivat. Luonnonkumin tuonti Etelä-Amerikasta ja Aasiasta oli pysähtynyt, joten keinokumia tarvittiin. Nailonsukka oli aikansa vallankumous. Toisenkin kemian nobelistin, Paul Floryn teos Principles of Polymer Chemistry (Cornell University Press, 1953) on päässyt paraatipaikalle Tenhun muotokuvassa.
Nesteen pääjohtaja Jaakko Ihamuotila vieraili vuonna 1990 yliopistolla ja piti puheen pohjoismaisessa polymeeritutkijoiden konferenssissa. Kemianteollisuus teki silloin myös lahjoituksen yliopistolle, ja sen turvin voitiin perustaa polymeerikemian apulaisprofessuuri, johon valittiin Heikki Tenhu vuonna 1992. Vuodesta 1998 alkaen hän on toiminut polymeerikemian professorina.
Myös dekaani Sasu Tarkoma ja kemian osaston johtaja Ilkka Kilpeläinen puhuivat muotokuvan paljastustilaisuudessa ja kiittivät Tenhua yhteistyöstä ja työstä yliopiston yhteisten asioiden hyväksi. Tenhu on toiminut kemian osaston johtajana ja tutkimuksesta vastaavana varadekaanina matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Tenhua kuvailtiin henkilöksi, joka on kriittinen, positiivinen ja muistaa aina opiskelijoiden näkökulman. Samalla kuultiin, että hän suunnittelee uusia projekteja ja työskentelee kemian tutkimuksen parissa jatkossakin.
Valokuvaaja Veikko Somerpuro kertoi muotokuvan synnystä ja kertoi itsekin aloittaneensa kemian opiskelun vuonna 1989, vaikka siirtyikin valokuvaajan ammattiin. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän kuvasi Tenhua. Somerpuron valokuvat ovat kuvittaneet mm. vuosittain kemian osaston julkaisemaa Kemiauutiset -lehteä.