Kohti luovempaa ja ratkaisukeskeisempää ajattelua
Oikeustiedettä opiskellessaan István Rytkönen huomasi, että laajojen muutosten ymmärtäminen, ennustaminen ja havainnollistaminen vaativat myös tilastotieteen tuntemusta. Tilastotieteen opiskelun avulla hän haluaa kehittyä keskustelijana ja kansalaisena sekä oppia yhä luovempaa ja ratkaisukeskeisempää ajattelua.
– Tutkitun tiedon ja politiikan suhde kiinnostaa minua, ja tahdon työssäni kehittää esimerkiksi yhteiskunnallisia indikaattoreita, ennustetyökaluja ja vaikutusarviointeja. Parhaimmassa tapauksessa tilastotiedettä hyödynnetään sekä ennakoivasti lainvalmistelussa, että politiikalla tavoiteltujen muutosten seurannassa, sanoo Rytkönen.
– Juristin mielikuvitus ja kansainvälinen katsanto auttavat tunnistamaan oikeudellisia ratkaisuvaihtoehtoja, ja matemaattinen ajattelu helpottaa näiden sopivuusvertailua, hän toteaa.
Talousrikollisten kimppuun
Mitä yhteistä on juridiikalla ja matematiikalla? Oikeustiedettä ja matematiikkaa opiskeleva Sofia Selkämaa on huomannut, että molemmat rakentuvat aukottomalle argumentoinnille ja päättelyketjuille. Matemaattinen ajattelu auttaa yhdistämään tietoa ja rakentamaan perusteltuja päättelyketjuja.
– Vaikka työllistyisin perinteisiin juristin tehtäviin, koen, että matemaattisen ajattelun avulla pystyn jäsentelemään ja rakentamaan juridistakin tietoa paremmin, sanoo Selkämaa.
– Voisin työllistyä kehittelemään erilaisia tilastollisia menetelmiä, joilla seulotaan esimerkiksi valheellista kirjanpitomateriaalia talousrikoksissa, hän sanoo.
– Erityisen paljon minua kiehtoo talousrikollisuuden ja harmaan talouden tutkiminen ja torjunta oikeustieteen keinoin.
Käsiksi isoihin aineistoihin
Miika Mäki aloitti alun perin sosiologian opinnot, koska yhteiskunta ja sosiaalisten suhteiden toiminta kiinnostivat häntä. Kvantitatiiviset menetelmät tuntuivat mielekkäiltä, minkä vuoksi hän on sittemmin suuntautunut väestötieteeseen ja tilastotieteeseen.
Valtiotieteellisestä valmistuttuaan hän koki, ettei osaa käsitellä isoja aineistoja tai ymmärrä matematiikkaa menetelmien takana riittävän hyvin, joten hän palasi yliopistoon. Nyt hänellä on kandidaatin tutkinto sosiologiasta, maisteri väestötieteestä ja pian kandin tutkinto tilastotieteestä. Mäki harkitsee opiskelevansa vielä lisää tilastotiedettä sekä datatiedettä. Lisäksi Mäki on sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa, oppiaineenaan yhteiskuntadatatiede.
– Tällä hetkellä minua kiinnostaa sosiaalisten suhteiden tutkiminen isoilla aineistoilla. Jatkossa olisi hienoa yhdistää tätä jotenkin datatieteen tarjoamiin mahdollisuuksiin, sanoo kauppatieteenkin opintoja suorittanut Miika Mäki.
Avoimen väylän kautta matemaattisten tieteiden pääaineopiskelijaksi
Elina Viukari on valmistunut valtiotieteen maisteriksi pääaineenaan valtio-oppi. Yhteiskuntaopin sivuaineopinnot innoittivat yhteiskuntapoliittisten teemojen pariin. Hän on huomannut, että tilastotiede on arvokas työkalu yhteiskuntatutkijan salkussa. Tilastotiedettä tarvitaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tuottamiseen.
– Halusin oppia argumentoimaan tutkimuspohjaisesti eriarvoisuuteen vaikuttavista tekijöistä, sanoo Elina Viukari. Häntä kiinnostavat yhteiskuntapoliittisiin teemoihin, terveys- ja hyvinvointieroihin kytkeytyvät kysymykset.
– Ylipäätään empirian tuominen tutkimuksiin tilastotieteen avulla kiinnostaa minua, Viukari sanoo.
Viukarin kiinnostus tilastollisiin menetelmiin heräsi Kimmo Vehkalahden Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen -kurssilla.
– Valmistumisen kynnyksellä aloin tosissani miettimään, miten hyvin pystyisin erottamaan hyvät tilastolliset tutkimukset vähemmän hyvistä ilman syvällisempää ymmärrystä tilastotieteestä.
Lopulta uteliaisuus ohitti matematiikkapelon, ja käytyään lukiomatematiikan kertauskurssin hän aloitti tilastotieteen ja matematiikan opiskelun työn ohessa Avoimessa yliopistossa.
– Opiskelu oli niin palkitsevaa, että lopulta päätin lukea itseni matemaattisten tieteiden pääaineopiskelijaksi Avoimen väylän kautta. Nyt minulla on toinen vuosi opinnoissa menossa ja olen valtavan tyytyväinen päätökseen aloittaa opinnot Kumpulassa, sanoo Viukari.
Välivuosien kautta löytyi kognitiotiede ja tekoäly
Matematiikka on aina innostanut ja kiinnostanut Netta Ekmania, ja hän tuli suoraan lukiosta opiskelemaan matematiikkaa. Matematiikan opiskelu tuntui Ekmanille luonnolliselta valinnalta, ja aineenopettajaksi pätevöityminen olisi taannut työllistymisen.
Muutaman opiskeluvuoden jälkeen into katosi, ja Ekman päätyi pitämään muutaman välivuoden. Niiden aikana hän tutustui ystävänsä kautta kognitiotieteeseen.
– Innostuin kognitiotieteestä todella paljon, ja sen myötä into myös muihin tieteenaloihin, kuten erityisesti matematiikkaan, palasi. Palasin opiskelemaan ja päätin ottaa myös kognitiotieteen osaksi opiskeluitani. Nyt teen kahta gradua, toinen on matematiikasta ja toinen kognitiotieteestä. Molemmat valmistuvat nyt kevään aikana, kertoo Ekman.
– Tekoälystä kiinnostuin, koska siinä yhdistyvät tietojenkäsittelytiede, datatiede ja tilastotiede, jotka kaikki kiinnostavat minua.
Ekman työskentelee opiskelun ohella Nokialla, jonne hän tekee myös matematiikan gradua. Työtehtävät liittyvät koneoppimiseen, tilastotieteeseen ja matematiikkaan. Näiden parissa hän haluaa työskennellä jatkossakin, mutta myös tutkijan ura ja jatko-opinnot kiinnostavat.
Matemaattisten tieteiden kandiohjeman neljä alaa
Matemaattisten tieteiden kandiohjeman johtaja, professori Pekka Pankka kertoo, että useimmiten opiskelijat valitsevat kolme matemaattisten tieteiden kandiohjelman neljästä alasta. Monet kandiohjelman opiskelijat opiskelevatkin joko matematiikkaa, tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä tai matematiikkaa, tilastotiedettä ja ekonometriaa. Näistä matematiikan ja tilastotieteen opiskelu kulkevat paljolti yhtä matkaa kandivaiheessa.
– Tietojenkäsittelytieteen opiskeleminen puolestaan antaa hyvät valmiudet toteuttaa itse matematiikkaan ja tilastotieteeseen perustuvia menetelmiä ja on ehdoton lisä esimerkiksi koneoppimiseen suuntauduttaessa. Ekonometriaan suuntautumisella avaa polun taloustieteeseen, sanoo Pankka.