The Global Undergraduate Awards on kansainvälinen ohjelma, joka tekee näkyväksi kandiopiskelijoiden osaamista. Netta Karjalaisen ja muiden Helsingin yliopistosta osallistuneiden kanditutkielmat kilpailivat hyvässä seurassa: mukana ohjelmassa on yli neljäsataa korkeakoulua ympäri maailman, joukossa sellaisia yliopistoja kuin Cambridge, Harvard, University of Hong Kong ja pohjoismaista Karoliininen instituutti.
Vuosittain järjestettävä kilpailu palkitsee kanditason tutkielmia ja muita kirjallisia töitä kahdessakymmenessäviidessä tieteenalasarjassa. Jokaisessa kilpasarjassa valitaan globaali voittaja sekä alueellisia voittajia.
Edellisen kerran Helsingin yliopisto menestyi kilpailussa vuonna 2021, kun Tuija Schmidin työ valittiin Euroopan parhaaksi kielitieteen alan kanditutkielmaksi.
Voitokas tutkielma valmistui Aallon ja Helsingin yhteisohjauksessa
Karjalainen valmistui keväällä kandiksi Helsingin yliopiston kemian kandiohjelmasta. Voitokkaassa kanditutkielmassaan Inferring underlying Heisenberg Hamiltonian from a spin spectral function for a quantum spin liquid by a neural network hän selvitti, voidaanko koneoppimisen ja neuroverkkojen avulla ennustaa spinnien kytkentävakioita laskennallisesti generoidusta datasta. Työ valmistui Aalto-yliopiston Correlated Quantum Materials -tutkimusryhmässä Aallon ja Helsingin yhteisohjauksessa ja arvioitiin korkeimmalla arvosanalla.
– Innostuin osallistumaan, kun sain opiskelijapalveluilta erinomaisen kandityön kirjoittaneille opiskelijoille kohdennetun viestin, jossa kerrottiin kilpailusta, Karjalainen kertoo.
– Ensin hieman ihmettelin, että mikäs juttu tämä on, mutta kun olin kirjoittanut kanditutkielmankin englanniksi, osallistuminen oli helppoa ja päätin kokeilla.
Ilmoittautuminen päättyi alkukesästä, mutta tuloksia täytyi jännittää syksyyn asti. Kesän aikana kansainväliset tieteenalapaneelit arvioivat kaikki kilpailutyöt. Kun voittajat syyskuun puolivälissä julkistettiin, Karjalaista odotti iloinen yllätys.
– Ajattelin etukäteen, että olisipa siistiä olla parhaan kymmenyksen joukossa omalla alallaan. En osannut odottaa voittoa, Karjalainen kertoo.
Juhlakonferenssi katkaisee hetkeksi opiskeluarjen
Karjalainen matkustaa Dublinissa järjestettävään kolmipäiväiseen juhlakonferenssiin. Juhlagaalan lisäksi luvassa on päiväretkiä ja muita aktiviteetteja.
– Odotan eniten sitä, että pääsen juttelemaan ja verkostoitumaan muiden voittajien kanssa, Karjalainen kertoo. Myös edellisvuoden kuvat gaalasta näyttivät tosi hienoilta!
Juhlia odotellessa jatkuu opiskelupainotteinen arki. Karjalainen aloitti syksyllä maisteriopinnot teoreettisten ja laskennallisten menetelmien maisteriohjelmassa.
Samalla opintojen painopiste siirtyi kemiasta teoreettiseen fysiikkaan. Karjalaista kiinnostavat erityisesti kvanttimekaniikka ja kvanttiteknologia.
– Koska tein kanditutkinnon kemiasta, hankin tämän vuoden aikana teoreettiseen fysiikkaan tarvittavia esitietoja ja käyn sellaisia maisterivaiheen kursseja, joissa ei vaadita ihan niin paljon esitietoa, Karjalainen kertoo.
Maisteriohjelman laaja opetustarjonta saa Karjalaiselta kiitosta. Yliopiston omien kurssien lisäksi tarjolla on kansallisen kvantti-instituutti InstituteQ:n koordinoimaa opetusta, mikä tuo entistä enemmän valinnanvaraa. Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n InstituteQ-yhteistyö kokoaa yhteen kansallisen kvanttiteknologian tutkimuksen, koulutuksen ja yrityskentän.
– Mulla on tällä hetkellä kaksi kurssia Aallossa ja yksi täällä. Välillä on kyllä ollut vähän sellaista toikkarointia, kun on läsnäoloa vaativia luentoja sekä täällä että Otaniemessä, Karjalainen nauraa.
Koneoppiminen kvanttimekaniikan tutkimusmenetelmänä kiinnostaa
Opiskelun vastapainona arjessa toimivat urheilu ja kaverit. Karjalainen harrastaa muun muassa tankotanssia ja ilma-akrobatiaa. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki. Vaikka opintojen painopiste on siirtynyt kemiasta enemmän fysiikan puolelle, kanditutkielman aihepiirit kiinnostavat edelleen.
– Kandityöni käsitteli koneoppimista kvanttimekaniikan tutkimusmenetelmänä ja se kiinnostaa yhä kovasti, Karjalainen kertoo.
– Kanditutkielma oli pintaraapaisu laajaan aihepiiriin. Maisteriopinnoissa pääsen syventymään mahdollisuuksiin ja voin miettiä tarkemmin, millaisiin juttuihin haluan jatkossa keskittyä.
Karjalainen toivoo pääsevänsä hyödyntämään häntä kiinnostavia tutkimusaiheita tulevaisuudessa myös työelämässä.
– Esimerkiksi teknologiasovellukset ja niiden hyödyntäminen käytännössä kiinnostavat. Myös väitöskirjatutkimus on mahdollinen vaihtoehto. Ohjaajani muistutteli kuitenkin, että sitä varten täytyy sitten löytää tutkimusaihe, joka kiinnostaa ihan loputtomasti, Karjalainen nauraa.
Global Undergraduate Awardsiin osallistumista Karjalainen suosittelee tuleville kandeille lämpimästi – erityisesti, jos kanditutkielman on jo valmiiksi kirjoittanut englanniksi.
– Kilpailutyön voi myös käännättää. Se kuitenkin varmasti lisää kynnystä osallistua, Karjalainen pohtii.