Millainen on tyypillinen kemian opiskelija?

Kemian päivä torstaina 4.9.2025 kokosi uudet ja pitemmälle ehtineet Helsingin yliopiston kemian opiskelijat sekä kemian osaston henkilökunnan Chemicumin isoon luentosaliin Kumpulan kampuksella. 

– Jo toisen kerran peräkkäin päivä on osa uusien opiskelijoiden orientaatio-opintoja, kertoi tilaisuuden juontanut kemian kandiohjelman johtaja . Tavoitteena on antaa uusille opiskelijoille välähdyksiä kemian monista vaihtoehdoista. 

Esityksissä ja käytäväkeskusteluissa nousikin esiin, että yksi tykkää kemiasta sen takia, että pääsee tekemään jotain konkreettista ja toinen nauttii laskemisesta, eikä halua liata käsiään ja pelkää tiputtavansa koeputken laboratoriossa. Molemmille löytyy kemiasta sopiva tutkimusaloja. 

Osaston johtaja professori avasi päivän ja päästi rikoskemistinä Keskusrikospoliisissa työskentelevän Niko Vuorion kertomaan vähemmän kuivasta valtion virkamiehen arjesta.  Vuorio on opiskellut fysikaalista ja analyyttistä kemiaa Helsingin yliopistossa. Nyt hän analysoi rikospaikalta kerättyjä tunnistamattomia aineita ja tarvittaessa kirjoittaa oikeustoimikelpoisia lausuntoja tuomioistuimelle.

Vuorio kertoi, että KRP:n laboratoriossa näytteitä ei maistella. Suolan tunnistaa jokainen kielellä mutta kemian menetelmin se on vaikeasti tunnistettavissa. 

Seuraavassa esityksessä hypättiin Valiolle ja elintarvikkeiden tuotekehitykseen ja laadunvalvontaan, jossa aistinvarainen arviointi on keskeinen osa prosessia. Suvi Ruokosen vastuulla ovat maitojauheet. Ne ovat tärkeä vientituote Kiinaan, jossa on kamppailtu kotoperäisten tuoteväärennysskandaalien keskellä. Valionkin tuotteilta vaaditaan äärimmäisen tarkkaa laadunvalvontaa.  Erilaisten analyyttisen kemian analyysilaitteiden hallinta on siivittänyt Suvi Ruokosta uralla eteenpäin. Hän myös kertoi, että Valio on patentoinut laktoosittoman maidon ja sen vuoksi Suomi on edelläkävijä laktoosittomien maitotuotteiden jalostuksessa.

Äskettäin kilpaillun ERC-rahoituksen saanut on fysikaalinen kemisti ja työskentelee akatemiatutkijana kemian osastolla.

Myllys kiinnostui laskennallisesta kemiasta jo opiskeluaikoina ja tutkii nyt ilmakehää molekyylitasolla. Mitkä molekyylit viilentävät tai kuumentavat ilmastoa? Globaalin ilmaston muuttuminen on pinnalla keskusteluissa ja erilaisia ilmastomalleilla kuvataan ilmaston lämpenemistä. 

– Aerosolit muodostavat suurimman epävarmuustekijän ilmastomalleissa, sanoo Myllys ja sen vuoksi tarvitaan kemiaa ja tietoa aerosolien muodostumismekanismeista. 

Kahvitauon jälkeen maisteriopiskelija Ville Salminen kertoi miksi hänestä ei ole tullut lääkäriä, vaikka esikuvia oli suvussa. Tennistähti hänestä tuli ja nyt yllättäen hän on huomannut päätyneensä tutkimaan lääketiedettä läheltä liippaavia aiheita kemian analyysimenetelmillä. Hän viimeistelee graduaan yliopistonlehtori Markus Metsälän  tutkimusryhmässä, jossa kehitetään hengitysanalyysia. Se on lupaava menetelmä esimerkiksi sairauksien tunnistamiseen. 

Kemian kandiopiskelija Juha-Pekka Pakarinen hyppäsi mikrofonin eteen suoraan työvuorosta ja varoitti, että voi 60 sekunnin varoajalla joutua lähtemään tulipaloja sammuttamaan. Täysipäiväinen työ palokunnassa ja opiskelu sekä fyysisen kunnon ylläpito ovat haastava yhdistelmä. Pakarinen valisti millä keinoilla voi ennaltaehkäistä opiskelijakämpän tulipaloja. Vaatteet kannattaa pitää pois hellalta eikä sähköpotkulautaa kannata ladata ulko-oven edessä eteisessä. Valitettavan usein hän on työvuorossa törmännyt tilanteeseen, jossa aamuyölle venyneen juhlinnan jälkeen on pizza laitettu uuniin ja suihkussa nukahdettu viemärin päälle. 

– Opiskelu tuo onnistumisen kokemuksia ja sitä kautta löytynee jossain vaiheessa uusi ammatti, kun palomiehen työ käy fyysisesti liian raskaaksi, hän kertoi. 

Pakarinen ei ole jäänyt yksin ihmettelemään nuorempien menoa, vaan mennyt mukaan. 

– Parasta on yhdessä opiskelu kemian opintopajassa, kun voi kysyä neuvoa muilta opiskelijoilta ja ohjaajilta, sanoo Pakarinen 

Teknisenä tuotepäällikkönä kasvuyhtiö Canatulla työskentelevä Tiina McKee kulki opiskeluaikana haalareissa ja osallistui Kemian ainejärjestön toimintaan ja kansainväliseen kemian opiskelijoiden toimintaan. Hän valitsi kiinnostavia kursseja, eikä opiskeluaikana pohtinut tulevaa työuraa.

Hän kehotti uusia opiskelijoita katsomaan ympärilleen: Tässä on teidän tulevaisuuden verkostonne. 

Työpaikat löytyvät sitä kautta, että opiskelijakaveri vinkkaa, että meillä on duunipaikka auki. 

ALD-labrassa hän kehitti ohutkalvoja opiskeluaikana ja väitöskirjaa tehdessään ja sama jatkui ensimmäisissä työpaikoissa. 

Hän sanoi, että labrakokemus auttaa uralla. Työelämässä tarvitaan luultavasti projektiosaamista ja jos päätyy esimieheksi, niin siinä tarvitaan ihan eri taitoja. Ne voi oppia myöhemmin, mutta jos on opiskellut vain niitä, niin kemiaa on vaikeampi oppia työelämässä. 

Tiina McKeen elämänohjeet: Rakentakaa oma polku, tutustukaa toisiinne ja edetkää yksi steppi kerrallaan.

Polymeerikemian apulaisprofessori kertoi hyppäyksestään kohisten kasvavasta Kiinasta Belgiaan ja muutaman välietapin kautta päätymisestään Helsinkiin. Sinnikkyys ja optimisti ovat vieneet eteenpäin. Elämänsä vaikeimman valinnan hän joutui tekemään, kun tarjolla olikin lopulta professuuri Kiinassa sekä Helsingin yliopistossa. Sydän sanoi, että Suomeen!

Kemian päivä huipentui valmistujaisjuhliin. Jono kiemurteli salissa, kun vastavalmistuneet jonottivat mukeja.  Markus Metsälä jakoi niin kanditutkinnon kuin maisteritutkinnon suorittaneille kemian valmistujaismukin, jonka on kemian väitöskirjatutkija Federica Bortolussin suunnittelema.