Maksuttomissa matikkakerhoissa osallistujat syventävät koulussa opittua konkreettisten esimerkkien avulla. Molemmissa kerhoissa on esimerkiksi harjoiteltu todennäköisyyksiä soveltamalla klassista Monty Hall -ongelmaa korttipelin muotoon. Löydät ratkaisun tehtävään tämän jutun ohesta.
Kaapo ja Topi pelaavat Kaksi jätkää ja kuningas -korttipeliä. Pelissä pöydälle asetetaan väärinpäin kolme korttia (2 jätkää ja 1 kuningas), joista pelaaja valitsee yhden. Tarkoituksena on yrittää löytää kuningaskortti, jolloin pelaaja voittaa kierroksen. Kun pelaaja on valinnut kortin, pelinjohtaja paljastaa jäljelle jääneistä korteista toisen jätkän. Tämän jälkeen pelaaja saa vaihtaa valitsemaansa korttia tai pysyä ensimmäisessä valinnassaan. Kummalla taktiikalla on todennäköisempää voittaa?
Kerhoissa keskeistä onkin niiden ohjaajan Teemu Tasasen mielestä uudenlainen näkökulma.
– Kerhoissa pääsee tekemään ja pohtimaan matematiikkaa erilaisella tavalla, kuin mihin oppilaat ovat tottuneet koulussa. Käytännön esimerkkien ja uusien näkökulmien kautta laajennetaan käsitystä siitä, mitä kaikkea matematiikka voi oikeastaan olla, kertoo matematiikan opettajaopiskelija Tasanen.
Ongelmanratkaisua harjoitellaan yhdessä
Kerhoja järjestetään verkon välityksellä kaksi, joista toinen on suunnattu 4.–6. luokkalaisille ja toinen 7.–9. luokkaisille. Tasasen mukaan kerhokerrat ovat kaukana opettajan yksinpuhelusta.
– Jokaisella kerhokerralla on oma teemansa. Yleensä ohjelmaan kuuluu keskustelua tietystä aiheesta sekä tehtäviä, joita ratkotaan yhdessä. Esimerkiksi yläkoululaisten kerhossa pidimme tilastoihin keskittyvän kerran, jossa keskusteltiin siitä, miten tilastoilla voidaan johtaa lukijaa harhaan. Jokaisella kerralla pääsee taatusti keskustelemaan tehtävistä muiden osallistujien kanssa.
Kerhot on pidetty poikkeustilanteesta johtuen etänä. Se on samalla mahdollistanut osallistumisen kauempaakin, ja kerhoihin on riittänyt osallistujia eri puolilta Suomea.
Kohti äärettömyyttä
Kerhot ovat tähän mennessä keskittyneet diskreettin, eli äärellisen tai numeroituvan, matematiikan ilmiöiden tarkasteluun käytännön esimerkkien avulla. Jatkossa kurssilla on tarkoitus käsitellä yhä enemmän äärettömyyttä ja jatkuvuutta ilmiöinä matematiikassa.
– Äärettömyys on kiehtovaa, sillä se haastaa ajattelua epäintuitiivisuudellaan. Esimerkiksi yläkoululaisten kerhossa käsittelemme aihetta lukujonojen ja fraktaalien kautta, geometriaa hyödyntäen. Tehtävien avulla havainnollistamme myös, mitä tarkoittavat käsitteet kuten äärettömän suuri ja äärettömän pieni.
Ymmärryksen kautta sovelluksiin
Kerhotehtävät pohjautuvat matematiikan tiedeluokka Summamutikan materiaaleihin. Niitä ovat kehittäneet matematiikan opetuksen tutkijat sekä opettajaopiskelijat Helsingin yliopistossa. Tasanen uskoo, että yliopistomatematiikka ei ole mahdotonta myöskään peruskouluikäisille.
– Etenkin yläkoululaisten kerhossa käsittelemme kouluopetuksesta tuttuja asioita hieman eri tavalla: Tarkoitus on havainnollisesti selittää, mistä esimerkiksi funktioissa on kyse. Kun osallistujat ymmärtävät käsitteet tarkemmin, voidaan heidän kanssaan käydä läpi myös vaikeampia aiheita, jotka normaalisti tulisivat vasta lukiomatematiikassa, selittää Tasanen.
Kiinnostuitko?
Molempiin kerhoihin mahtuu yhä: Tutustu kerhoihin tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan.
Kurkista verkkosivuiltamme, millaisia tehtäviä kerhoissa on aikaisemmin ratkaistu.