Vuodesta 2004 lähtien Helsingin yliopiston professorina toiminut Mats Gyllenberg on ollut myös matematiikan ja tilastotieteen osastonjohtaja. Tunnustuksena yliopiston hyväksi tehdystä työstä vararehtori Kai Nordlund ojensi hänelle rehtori Sari Lindblomin myöntämän yliopiston hopeisen ansiomitalin.
Gyllenberg on julkaissut 235 tieteellistä artikkelia ja kolme kirjaa ja hän on laajasti siteerattu. Hänen tieteellisen mielenkiintonsa kohteita ovat äärettömän mittaiset dynaamiset systeemit; matemaattinen biologia, erityisesti strukturoidut järjestelmät sekä populaatiodynamiikka ja sen sovellukset ekologiaan ja evoluutioon; adaptiivinen dynamiikka; fysiologiset mallit; matemaattinen taksonomia. Vuonna 1955 syntyneen Gyllenbergin urasta ja saavutuksista voi lukea tarkemmin ansioluettelosta.
Jäähyväisluentoon päättyi Gyllenbergin 48 vuotta kestänyt ura opettajana.
Luennon edetessä liitutaulu täyttyi ja Gyllenberg kertoi useiden esimerkkien avulla, miten todellisista havainnoista tehnyt matemaattisen mallit ovat auttaneet sairauksien torjunnassa, teknisissä keksinnöissä ja taivaankappaleiden löytymisessä.
Yhdestä ilmiöistä tehtyä matemaattista mallia on voitu käyttää myös muuhun tarkoitukseen. Matemaattinen malli on tarkka ja sen etuna on, että siitä voidaan kehittää uutta matematiikkaa.
– Mallin tulisi pystyä kvantifioimaan, ennustamaan ja selittämään todellisuutta. Biologiset ja lääketieteelliset ilmiöt ovat hankalia. Vaikka koronavirusepidemiaa ei pystytty ennustamaan matematiikalla, niin esimerkiksi rokotusohjelmien suunnittelussa matemaattisista malleista on ollut apua, hän totesi.