Monilla on vääriä käsityksiä matematiikan opiskelusta, sanoo matemaattisten tieteiden kandiohjelmasta vastaava apulaisprofessori Pekka Pankka.
– Usein ajatellaan, että pitäisi olla nero tai superhyvä laskemisessa, jotta voisi opiskella matematiikkaa yliopistossa. En minäkään ollut mikään taituri tänne tullessani. Olin vain kiinnostunut matematiikasta, hän naurahtaa.
Aika hyvä pitää kuitenkin olla. Helsingin yliopisto näet edellyttää, että aloittavilla opiskelijoilla komeilee ylioppilastodistuksessa pitkän matematiikan kohdalla vähintään eximia. Myös äidinkielen arvosanalla on opiskelijavalinnoissa suuri paino.
Toista vuotta matematiikkaa opiskeleva Sara Pyykölä, 20, kehuu valintaa opiskelijan kannalta kevyeksi. Pääsykokeita ei ole, vaan valinta tehdään ylioppilastodistuksen perusteella.
Sukellus teoriaan
Matemaattisten tieteiden kandiohjelmaan hyväksytyt opiskelijat voivat erikoistua joko matematiikkaan, tilastotieteeseen, ekonometriaan tai tietojenkäsittelyteoriaan.
Ensimmäisenä vuonna on paljon kaikille yhteisiä opintoja. Silloin luodaan pohja matematiikan teorian ymmärtämiselle.
– Jos lukiossa matematiikka oli vielä mekaanista laskemista, niin yliopistossa on tärkeintä ymmärtää syvällisesti, mitä ollaan tekemässä. Paneudutaan siihen. mitä matematiikan teoriat tarkoittavat. Harjaannutaan matemaattisessa argumentoinnissa, päätellään ja harjoitetaan ongelmanratkaisutaitoja, Pankka kuvailee.
Pyykölä kertoo yllättyneensä positiivisesti yliopisto-opinnoista. Aika ei tunnu riittävän kaikkiin kiinnostaviin kursseihin.
– Opiskelumetodi on aivan toinen kuin lukiossa, jossa kuunnellaan opettajaa ja sitten lasketaan vähän. Palautteen omasta osaamisesta saa vasta kokeesta. Täällä teemme paljon tehtäviä ja opettajat tarkastavat niitä viikoittain Palautetta saa pitkin matkaa. Eteneminen on omasta työtahdista kiinni. Minulle tämä sopii, hän sanoo.
Matematiikkaa tarvitaan kaikkialla
Matemaattiset opinnot valmistavat monenlaisiin tehtäviin ja monenlaisille aloille.
– Matematiikkaa tarvitaan lähes kaikkialla. Sen voi yhdistää hyvin erilaisiin aineisiin. Ei vain luonnontieteisiin vaan myös vaikkapa taloustieteeseen, lääketieteeseen tai historiaan tilastollisten menetelmien kautta, Pankka huomauttaa.
Kandiohjelman jälkeen voi jatkaa opintoja kuuteen erilaiseen maisteriohjelmaan: matematiikan ja tilastotieteen, tietojenkäsittelytieteen, taloustieteen, teoreettisten ja laskennallisten menetelmien ohjelmaan sekä opettajaohjelmaan. Englanninkielellä on tarjolla matematiikkaa, lääketiedettä ja biotiedettä yhdistävä Life Science Informatics -ohjelma.
– Suosittelemme opintojen jatkamista kandiohjelmaa pidemmälle, sillä työelämässä monella alalla vaaditaan maisterintutkintoa, Pankka huomauttaa.
Pyykölä aikoo erikoistua tietojenkäsittelytieteeseen tai finanssimatematiikkaan.
– Molemmat kiinnostavat. Finanssiala on hyvin kansainvälinen, ja voisin hyvin kuvitella työskenteleväni sitten joskus jossain ulkomailla, hän pohtii.
Kansainvälinen kieli
Jo kandiohjelman aikana voi halutessaan lähteä vaihtoon ulkomaille. Suosituimpia kohdemaita ovat Saksa, Espanja, Italia ja Iso-Britannia. Euroopan ulkopuolisista maista vetävät Japani ja Etelä-Korea.
Vaihtoehtoja on paljon, sillä matematiikan laitos löytyy lähes jokaisesta yliopistosta.
– Meidän alalla kielitaitoa tarvitsee miettiä ehkä vähän vähemmän kuin monella muulla tieteenalalla. Matematiikan kieli on kansainvälinen. Toisaalta tältä alalta on tarjolla paljon englanninkielistä materiaalia, Pankka kannustaa.
Vastuullisia työtehtäviä
Kaikista matematiikan ja tilastotieteen osaston maisterivaiheen opintoja suorittaneista noin 40 prosenttia suuntaa opettajiksi. Matemaatikkoja työskentelee paljon finanssi- ja vakuutusalalla, teknologiateollisuudessa, it-alan yrityksissä sekä valtionhallinnossa, esimerkiksi ministeriöissä.
– Usein meiltä valmistuneet työskentelevät monitieteisissä työryhmissä. Työtovereina saattaa olla vaikkapa juristeja ja koodareita. Tällainen erityisasiantuntijan työ on usein hyvin vastuullista ja itsenäistä, Pankka kertoo.
Matemaatikkojen urapolut mahdollistavat myös etenemisen aina johtotehtäviin asti.
Noin viisi prosenttia valmistuneista jatkaa tohtoriopintohin.
– Tutkittavaa riittää. Matematiikka ei suinkaan ole valmis. Jatkuvasti kaikilla sen aloilla selvitetään nykyisen tietomme rajoja, Pankka vakuuttaa.
Matemaatikoiden työllisyys on hyvä. Noin 90 prosenttia saa työpaikan heti valmistuttuaan.
Pankka uskoo, että tulevaisuudessa työmahdollisuudet vain lisääntyvät. Tekoäly- ja koneoppimisboomi pitävät siitä huolen.
Lue lisää:
Matemaattisten tieteiden kandiohjelma