Matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle parhaat tulokset tutkimuksen arvioinnissa

Varadekaani Marja-Liisa Riekkola pitää matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan saamia erinomaisia tuloksia osoituksena siitä, että panostus ja tuki korkeatasoiseen tutkimukseen ei ole mennyt hukkaan.

Helsingin yliopiston tutkimus arvioitiin vuosina 2018–2019 neljän kansainvälisen paneelin voimin. Arvioinnissa tarkasteltiin kolmea osa-aluetta: tutkimuksen laatua, yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä yksikön elinvoimaisuutta.

Kolme kaikkiaan kuudesta matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan arvioidusta yksiköstä sai kaikista osa-alueista parhaan arvosanan eli arvosanan erinomainen. Nämä olivat fysiikan osasto, joka sisälsi myös fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP), ilmakehätieteen keskus (INAR) sekä matematiikan ja tilastotieteen osasto.

– Lisäksi kaikkien kuuden yksikön yhteiskunnallinen vaikuttavuus arvioitiin erinomaiseksi. Se osoittaa, että yksiköillä on hyvin toimiva vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja onnistuneet tavat edistää toimintansa vaikuttavuutta, Marja-Liisa Riekkola toteaa tyytyväisenä.

Kaikkien kuuden yksikön tieteellisen tutkimuksen laatu arvioitiin joko erinomaiseksi tai erittäin hyväksi.  Riekkolan mukaan tämä osoittaa tutkimuksen korkeatasoisuutta ja innovatiivisuutta oman tieteenalan kentässä.

–Tiedekuntamme on yksi parhaiten menestyneimmistä tai jopa paras tiedekunta Helsingin yliopistossa, Riekkola summaa.

Riekkola korostaa, kuinka tiedekunta ja sen eri yksiköt ovat aina panostaneet korkeatasoiseen tutkimukseen ja yrittäneet tukea tutkimustoimintaa parhaalla mahdollisella, resurssien sallimalla tavalla.

Enemmän fokusointia ja vahvempaa infraa

Riekkola iloitsee loistavista arvosanoista mutta myös itse prosessin tiedekunnassa saamasta hyvästä vastaanotosta. Jokainen yksikkö sai kehitysehdotuksia, joiden avulla voi olla vielä parempi tulevaisuudessa. Riekkola toimi yliopiston tutkimuksen arvioinnin ohjausryhmän jäsenenä.

Yksiköt kokosivat arviointia varten myös itsearviointiraportit, jotka koettiin hienoisesta työläydestään huolimatta hyödyllisiksi. Niitä on jo käytetty yksiköiden vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa.

Sekä itsearvioinneissa että paneelin havainnoissa selväksi huolen aiheeksi nousi infrastruktuurin tilanne. Infrastruktuurien vahvistaminen on Riekkolan mukaan yksi tiedekunnan tärkeimmistä kehityskohteista. Tärkeydessä rinnalle nousee tutkimuksen fokusoimisen tarve muun muassa tekoälyyn.

Arviointi auttoi tiedekuntaa määrittelemään uusia yhteisiä painopistealueita, joita yksiköt ovat luonnostelleet ensi vuoden toimeenpanosuunnitelmaan. Geo- ja maantieteen osasto on poiminut arviointiraportissa esitettyjä sopivia kehityskohteita uuteen tutkimusstrategiaan, jota se parhaillaan laatii.

Tietojenkäsittelytieteen osastolla monet arvioinnissa esitetyistä kehityskohteista olivat jo hyvin tunnistettuja ja viety osittain käytäntöönkin. Kemian osastolla pohditaan, kuinka muutama vuosi sitten uudistettua rakennetta voidaan arviointiraportin suositusten mukaan organisoida uudelleen.

Aiheesta lisää

Helsingin yliopiston tutkimus arvioitiin: huippututkimusta kaikilla kampuksilla

Tutkimuksen arvioinnin 2018–2019 loppuraportti (pdf, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan osuus alkaa sivulta 214.)