Kun ihminen osaa kemiaa, on hänellä erityistietoja ja -taitoja, mitä ei muilla ole.
Miten innostuit kemiasta?
Lukiossa kemian opettajani Marita Arminen oli lämminhenkinen, kannustava ja välittävä. Hän antoi meille vastuuta ja vei oppilaitosvierailuille. Hänen ohjauksessaan kemia tuntui helpolta. Isäni oli myös kemian alalla, ja sanoi, että kun ihminen osaa kemiaa, on hänellä erityistietoja ja -taitoja, mitä ei muilla ole. Silloin löytyy monenlaista mielenkiintoista työtä! Halusin ensin kehittää vaihtoehtoja eläinkokeille biokemistinä. Tein samalla kouluissa sijaisuuksia ja ajattelin, että tässä työssä voin vaikuttaa nuoriin ja se on arvokasta.
Mikä on unelmasi hyvään tulevaisuuteen liittyen?
Unelmani ovat isoja! Että lapsenlapsilla on lunta, jolla leikkiä, vanhoja metsiä, joissa samoilla sekä valaita, joita ihailla. Villi luonto olisi globaali suojelualueiden verkosto. Koe- ja tuotantoeläimiä ei tarvittaisi enää nykyisessä mittakaavassa, ja kotieläimet saisivat elää häkkien asemesta vapaina. Kasviproteiinit olisivat ihmiskunnan ensisijainen ja halutuin proteiinin lähde. Ihmiset olisivat terveempiä. Ilma ja vedet puhdistuisivat, sillä kaiken tavaratuotannon elinkaarissa olisi vain myrkyttömiä ja biohajoavia aineita. Löydettäisiin bakteeri, joka hajottaa muovia hiileksi ja vedeksi. Supersähköverkko mahdollistaisi aurinkosähkön tuonnin Saharasta ja ydinvoimasta voitaisiin luopua. Hyvä tahto korvaisi populismin, ja varallisuus jaettaisiin tasaisemmin ihmisten kesken. Ihmiset kuluttaisivat enää välttämättömän. Tavaran voisi aina korjata. Kaikki jäte osattaisiin hyödyntää kiertotaloudessa uusiokäyttöön.
Miten työsi tai opiskelusi kautta edistät tai haluat edistää maailman pelastamista?
Olen tehnyt tutkimusta kestävän kehityksen opetuksesta kemiassa ja väitöskirjani pohjalta neljälle kielelle opeoppaan. Sitä käytetään laajalti. Meillä on yritys, jossa kestävän kehityksen opetusta viedään maailmalle. Meidän nelihenkinen tiimimme on tehnyt nyt kaksi vuotta sitä ilman palkkaa. Lisäksi opetan Pelkosenniemen yläkoulussa, jossa teemme jokaisen luokan kanssa omat laajat projektityöt liittyen tuotteiden elinkaariin sekä kestävän kehityksen haasteisiin. Tärkeintä on opettaa ajattelutaitoja ja antaa siemeniä, joista voi versoa sitten mitä vain!
Mitä kysymyksiä pitäisi tutkia tai mihin kehittää ratkaisu?
Monia toki. Esimerkiksi pitäisi vaikka geeniteknologialla kehittää muovia syövä turvallinen bakteeri, joka pilkkoisi vesistöjen mikromuovit hiileksi ja vedeksi. Toiseksi voisi nostaa teknologiat, joilla eettisesti ja ekologisesti voidaan korvata eläinten laajamittainen käyttö. Kolmas kysymys on, miten saada kaikki ihmiset yhteisten tavoitteiden taakse.
Mikä työssäni parasta?
Luovuus ja systeemiajattelun taitojen tukeminen. Kaikki ilmiöt ovat yhtä aikaa monimutkaisia ja helppoja, riippuen siitä, kuinka syvälle uskalletaan katsoa. Jännittävintä on se, ettei oppimista voi kontrolloida. On koukuttavaa houkutella oppilaita innostumaan!
Mitä haluat sanoa nuorelle, joka miettii, miksi valita kemian opintoja?
Kemian osaamisesta on hyötyä yllättävän monessa arkisessa asiassa ja ammatissa. Esimerkiksi käytän itse kemiaan liittyvää ajattelua terveenä pysymisessä (lisäravinteet), siivouksessa (mitä ainetta mihinkin tarhaan), ruoan tuotannossa (viheliäät ongelmat), kosmetiikan ja tavaroiden valinnassa, luonnonsuojelussa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä… Teknologia ja innovaatiot ovat ihmeellisiä!
Mitä kemian opettajankoulutusyksikkö on merkinnyt sinulle?
Yksikkö on ollut kannustava, hyväksyvä, joustava ja huumorintajuinen asiantuntijaryhmä. Iso tuki matkan varrella monessa! Onnittelut 20-vuotiaalle!
Haastattelija: Aleksi Takala
Tämä Marianne Juntusen haastattelu on julkaistu aiemmin Kemiauutiset2021-lehdessä. Lue Helsingin yliopiston kemian osaston julkaiseman Kemiauutiset/ChemistryNews2021-lehden kaikki artikkelit.