– Aloitin työstämisen kesäkuussa 2023. Toki tähän alkuun liittyi tutkielman ennakkotehtävien tekemistä sekä yhteistyöyrityksen sisäisiä koulutusjaksoja.
Roiha on kirjoittanut tutkielman palasia jo melko alusta asti. Kirjallisuuskatsauksen puhtaaksikirjoittamisen hän aloitti heti aineiston keruun jälkeen.
Miten yritysyhteistyö syntyy?
Roiha kertoo, että yritysyhteistyön avain on verkostoituminen. Akateemisen maailman ja yritysmaailman yhdistäminen kysyy opiskelijalta aktiivisuutta.
– Verkostoitumalla! Ilmaise rohkeasti kiinnostuksesta oppilaitoksesi tutkielman ohjaajille. Heillä voi olla tietoa mahdollisista yhteistyötahoista.
Jos tämä ei tuota tulosta, voi olla suoraan yhteydessä kiinnostaviin yrityksiin. Vaihtoehtona kannattaa seurata esimerkiksi oppilaitoksen työnhakuportaalia, josta voi löytää gradutoimeksiantoja.
Kiinnostus avaa ovia
Roihan mielestä on kiinnostavaa tutkia tuoretta opetusteknologia-avausta ja yhdistää se kemian opetukseen. Tällaista perustutkimusta tehdessä oikeastaan kaikki tutkimustulokset ovat kiinnostavia.
– Erityisen hienon projektista teki se, että pääsin näkemään tällaisen teknologiakokonaisuuden kehittämistä yrityksen näkökulmasta.
– Pääsin osallistumaan tuotekehityksen muihinkin osiin, kuten verkkosivujen tekstien tutkimusperustaiseen suunnitteluun ja markkinointimateriaalin kokoamiseen. Yhteistyö Nokian asiantuntijoiden kanssa oli erittäin mielenkiintoista myös siksi, että pääsin oppimaan ison yrityksen työskentelykulttuurista ja yhdistämään sen akateemiseen maailmaan. Oli hieno kokemus päästä oikeasti osaksi Nokian työyhteisöä ja tavata asiantuntijoita laajalta osaamiskentältä.
Vinkkejä maisterintutkielman kirjoittajille
Roiha vinkkaa tarttumaan aiheeseen, joka herättää uteliaisuutta. Ei kannata pelästyä, vaikka alussa aihe ei olisi tuttu. Aikatauluttaminen, tauot ja kynnyksen laskeminen ovat myös suunnitelman keskipisteessä.
– Varaa kirjoittamiselle selkeä aikataulu: esimerkiksi maanantaista keskiviikkoon klo 9–15. Aikataulut strukturoivat työntekoa ja auttavat sen aloittamisessa. Pidä taukoja, vilkasta aivotoimintaa nousemalla ylös ja venyttelemällä. Kirjoita kalenteriisi myös vapaa-ajan menosi, äläkä jousta niistä, hän neuvoo.
Tekstin ei tarvitse olla täydellisesti hiottua heti alussa. Täydellisen tekstin havitteleminen aikaisessa vaiheessa nostaa aloittamisen kynnystä huomattavasti.
– Vaikeimpina hetkinä sovi itsellesi, että avaat dokumentin vain kymmeneksi minuutiksi. Näin voit laskea usein ylivoimaisimman vaiheen eli aloittamisen kynnystä. Jos imua tämän jälkeen riittää, niin hienoa! Jos ei, niin palaat asiaan myöhemmin.
Vapaa-aika ja immersio
Vapaa-ajallaan Roiha harrastaa urheilua ja liikkuu luonnossa. Roiha soittaa myös epäsäännöllisesti kitaraa.
– Näissä saa pään ihanasti tyhjäksi muista asioista, kun täytyy keskittyä itse tekemiseen.
Kysymykseen mikä immersio on, Roiha vastaa, että se on ympäristöön uppoutumista. Immersion taso on korkea, kun käyttäjä tuntee aistikokemuksiensa kautta olevansa läsnä ympäristössä.
– Virtuaalisessa ympäristössä immersiota voi vahvistaa esimerkiksi käyttämällä virtuaalilaseja ja äänen puolella 3D-audiota. Vielä pidemmälle immersiossa päästäisiin lisäämällä ympäristöön interaktiivisia toimintoja tai vaikka käyttäjän ”kädet” näkymään siellä, mihin hän reaalimaailmassa niitä liikuttaa.
Yhteistyön pilareita Nokialla
Työskentely Nokian kanssa on sujunut hyvin. Roiha on saanut sekä uusia taitoja että teknologista tukea, mikä on täydentänyt hänen yliopistolla oppimiaan asioita.
– Olen saanut Nokialta vapaat kädet testata yrityksen immersiivisiä teknologiaratkaisuja haluamassani yhteydessä. Olen myös oppinut itse käyttämään niitä paremmin ja saanut apua tarvittaessa. Toisaalta olen pystynyt tarjoamaan nokialaisille opetusalan tutkimuksen osaamista ja tuottanut yritykselle hyödyllistä tietoa tutkimuksessani.
Yliopistolla ja muualla opitut taidot ovat antaneet hyvät valmiudet monta yhteistyötahoa sisältävän projektin suunnitteluun, koordinointiin sekä toteuttamiseen.
– Olen tästä kiitollinen kaikille, jotka antoivat projektille omaa aikaansa – iso kiitos HelsinkiALD-ryhmä ja väitöskirjatutkija Alexander Weiß, vanhempi yliopistonlehtori Sami Hietala ja yli-insinööri Sami Heikkinen. Kiitos Kemianluokka Gadolin, kaikki tutkimukseen osallistuneet ja maisterintutkielman ohjaajat Nokian ja yliopiston puolelta.
Artikkeli on julkaistu myös LUMA-keskus Suomen verkkosivuilla.