Kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Markku Löytösen muotokuva paljastettiin

Taiteilija Riikka Lenkkerin maalaama muotokuva siirretään Tavastialta Kumpulan kampuksen Exactum-rakennukseen huoneeseen A120 emeritusprofessori Mauno Kososen muotokuvan viereen.

Muotokuvatoimikunnan puheenjohtaja professori järjestämässä paljastustilaisuudessa oli koronarajoitusten vuoksi vain pieni joukko Löytösen nykyisiä ja entisiä oppilaita, ystäviä ja kollegoita. Tunnelmaan pääsee kuitenkin vielä oheisen kautta.

Maaliskuussa 2020 eläkkeelle siirtynyt professori aloitti yliopistouran Helsingin yliopistossa vuonna 1979 assistenttina. Lukuun ottamatta neljän vuoden jaksoa Turun yliopistossa, hän on palvellut siitä lähtien Helsingin yliopistoa professorina, varadekaanina ja vararehtorina. Hän on saanut tunnustuksena työstään mm. Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkin, Vapaudenristin ritarikunnan 3. luokan vapaudenristin, Helsingin yliopiston hopeisen ansiomitalin, Puolustusvoimien kultaisen ansiomitalin ja Tiedeyhteisön kultaisen ansiomerkin.

Tuona aikana maantiede on vakiinnuttanut paikkansa 50 parhaan yksikön joukossa maailman 18000 yliopiston kesken, ja maantiede on yksi Helsingin yliopiston parhaiten menestyvistä koulutusohjelmista.

Löytönen kuvasi kiitospuheessaan maantiedettä joukkuelajina, jossa useita viestikapuloita viedään samanaikaisesti eteenpäin monilla maantieteen sektoreilla: yksi tutkii arktisten alueiden prosesseja, toinen virtaavaa vettä, kolmas kaupunkeja, neljäs maantieteen pedagogiikkaa, seuraava osallistuvaa suunnittelua ja muut toinen toistaan kiehtovampia ilmiöitä. Samassa yliopistossa työskentelevien maantieteilijöiden tehtävä on viedä tieteenalaamme eteenpäin ja kouluttaa yhä uusia sukupolvia palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Löytönen oli maantieteilijöistä paras popularisoimaan tiedettä, ja hän on pitkään toiminut Suomen tietokirjailijat ry:n hallituksen puheenjohtajana ja opettanut yliopistolla tieteellistä kirjoittamista.

Hän sai kuuluisasta Matka-arkku - Suomalaisia tutkimusmatkailijoita –kirjastaan vuonna 1990 Tieto-Finlandia–kirjallisuuspalkinnon, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon sekä Vuoden tiedekirja–palkinnon.

Nyt niin ajankohtaisen terveysmaantieteen ja tautien leviämistä koskevan tutkimuksen alalla Löytönen on ansioitunut. Hän on tehnyt merkittävän terveysmaantieteellinen kvantitatiivisen maantieteen työn HIV:n leviämisestä Pohjoismaissa ja oli ensimmäinen suomalainen, joka julkaisi Annals of the Association of American Geographers –sarjassa.

Löytönen oli myös ensimmäisiä maantieteilijöitä, jotka ymmärsivät paikkatiedon ja paikkatietojärjestelmien käytön mahdollisuudet alueellisessa tutkimuksessa. Hänen aikanaan paikkatiedon opetus vakiinnutti asemansa, ja Pellikan lisäksi geoinformatiikan professorina aloitti tänä vuonna , joka on myös Löytösen oppilaita ja toimi muotokuvan paljastustilaisuuden juontajana.

Lukuisten puheenjohtajuuksien ja varapuheenjohtajuuksien lisäksi Löytönen on ollut järjestämässä Maanpuolustuskursseja, ja hän opettaa edelleen Maanpuolustuskorkeakoulussa, jonka kunniatohtoritittelin hän sai vuonna 2018. Hän on saanut myös sotilasansiomitalin vuonna 2009.

Markku Löytönen jatkaa seuraavan viiden vuoden ajan emeritusprofessorina Helsingin yliopistossa.

Katso .