Juhlavin menoin Lars Ahlforsille vuonna 1936 annettu matematiikan nobeliksi kutsuttu tunnustus sykähdyttää yhä. Kukaan muu suomalainen ei ole Ahlforsin jälkeen tuota mitalia saanut.
Mitalin jäljennös on Kumpulan kampuksella Exactum-rakennuksen vitriinissä Lars Ahlforsin mukaan nimetyn luentosalin oven vieressä kaikkien nähtävänä. Alkuperäisen mitalin sijainnista oli matematiikan osastolla hetken epätietoisuus. Sen piti olla Tuomas Hytösen tietojen mukaan kassakaapissa Kumpulan Exactum-rakennuksen kellarissa. Kassakaappi oli kuitenkin tyhjä. Soittokierros varmisti, että mitali on Yliopistomuseon varastossa. Hytönen halusi lähteä sitä omin silmin katsomaan.
Mitali päätyi hetkeksi panttilainaamoon
Funktioteorian uudistaja Lars Ahlfors siirtyi sodan aikana Tukholmaan ja joutui panttaamaan mitalinsa, jotta pystyi elättämään perheensä. Ahlfors siirtyi Sveitsiin vuonna 1944 ja sai seuraavana vuonna kutsun Harvardiin. Taloudellinen tilanne oli tässä vaiheessa jo kohentunut ja mitali lähti mukana Yhdysvaltoihin, jossa Ahlfors työskenteli Harvardissa, kunnes jäi eläkkeelle 70-vuotiaana. Sen jälkeen Alhfors muutti Bostoniin, jossa jatkoi matematiikan tutkimusta kuolemaansa saakka.
Matemaatikko ja akateemikko Olli Lehto kirjoittaa Tieteessä tapahtuu -lehden 1/2007 numerossa Lars Ahlforsin elämäntyöstä, ja viimeisisiä vaiheita hän kuvaa näin: ”Hänen (Ahlforsin) elämänsä päättyi 11. lokakuuta 1996 Pittsfieldissä, Massachusettsissa. Suomalaisiksi Lars ja Erna Ahlfors loppujen lopuksi palasivat syksyllä 2004. Heidän esittämänsä toivomuksen mukaisesti heidän tyttärensä perheineen tulivat Suomeen ja laskivat Larsin ja Ernan tuhkauurnat Ahlforsien sukuhautaan Hietaniemessä. Matka oli ajoitettu niin, että tyttäret saattoivat osallistua matemaattisten tieteiden laitoksen uudisrakennuksen Exactumin vihkimistilaisuuteen, jossa he lahjoittivat isänsä Fieldsin mitalin Helsingin yliopistolle.”
Mitali pääsi arvoiselleen paikalle Arppeanumissa vuonna 2007 Ahlforsin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi avatussa näyttelyssä, jonka nimi oli "Matematiikka – perinnettä ja sovelluksia". Matti Lehtinen kuvailee näyttelyä Matematiikkalehti Solmussa näin arvoituksellisesti: ”Alkuperäistä mitalia säilytetään yleensä kassakaapissa, ja sen jäljennös on esillä yliopiston matematiikan laitoksen ala-aulassa Kumpulan kampuksella. Sen oikean ja alkuperäisen voi nyt siis jonkin aikaa nähdä Arppeanumissa, ennen kuin se taas kätketään lukkojen taakse. Lukot kuuluvat olevan tehtäväänsä sopivat, sillä kaapin oven avaaminen ja mitalin esiin saaminen näyttelyä varten oli tuottanut ongelmia.”
Onko mitali aito?
Museoamanuenssi Helena Hämäläinen ojentaa Tuomas Hytöselle varaston uumenista haetun mitalin. Mitaliin ei paljain käsin saa koskea ja Hytönen on vetänyt käsiin kumihanskat.
Halkaisija: 6,3 cm
Reunan korkeus: 0,3 cm
Paino: 154 g
Herää epäilys mitalin aitoudesta, sillä kansainvälisen matematiikan järjestön IMU:n mukaan Fieldin mitalin paino on 169 g. Myös halkaisijan pitäisi olla hieman isompi. Fields Medal | International Mathematical Union (IMU) (mathunion.org)
Ratkaisematta jää, olisiko mitali jossain vaiheessa vaihtunut vai olivatko sen ajan kultasepät epätarkempia. Tuomas Hytönen tekee nopean laskutoimituksen, joka osoittaa, että mitali on aitoa tavaraa. Laskemalla ei sen alkuperäisyyttä kuitenkaan voida aukottomasti todistaa.
– Näillä mittaustuloksilla ja olettamalla mitalin tasapaksuksi sain mitalin tiheydeksi 16,47 g/cm^3. Kullan tiheys on 19,32, hopean 10,49 ja kuparin 8,96. Kulta-hopeaseoksena tämän täytyisi olla noin 16-karaattista kultaa, kulta-kupariseoksena noin 17-karaattista. Oikeasti mitali on keskeltä paksumpi, ja tiheys ja kullan osuus siten edellä laskettua vähän pienempiä. Nettisivun väite 14-karaattisesta kullasta vaikuttaa siis melko uskottavalta, toteaa Hytönen.
Museon konsertointi- ja kokoelmatilat ovat Vantaalla, mutta Tiedemuseo Liekin uusi näyttely on avautunut yliopiston päärakennuksessa.
– Ikävä kyllä, Ahlforsin mitali ei ole esillä tämänkertaisessa näyttelyssä, vaan edelleen varastossa, kertoo museoamanuenssi Helena Hämäläinen.