”Kemia on kuin salapoliisityötä. Laboratoriokokeissa voi tulla aivan erilaisia tuloksia, kuin ennalta odottaa. On selvitettävä, mistä yllättävät tulokset johtuvat. Pitää päätellä ja tehdä uusia kokeita”.
”Kemia on kurkistus salattuun maailmaan, jota ei paljaalla silmällä havaitse”.
Näin kemian kiehtovuutta kuvailevat kemian professori Mikko Oivanen ja kolmannen vuoden opiskelija Moonika Kinnunen.
Oivanen valitsi aikoinaan kemian pääaineekseen sen käytännönläheisyyden vuoksi. Kemian sovelluksia näet on kaikkialla ympärillämme. Kemiaa on paitsi shampoopullon sisällä myös itse pakkauksessa. Samoin kemiaa on elektroniikassa tai vaikkapa tekstiileissä.
– Myös biologia kiinnosti. Työkseni olenkin sitten pyöritellyt biomolekyylien kemiallisia reaktioita, Oivanen kertoo.
Kinnunen puolestaan innostui kemiasta lukiossa. Haaveissa väikkyi työ laboratoriossa uusien parantavien lääkkeiden kehittelijänä. Sittemmin suunnitelmat ovat muuttuneet.
Laboratoriokokeita ja laskemista
Kinnusen mukaan moni kemiaa tuntematon ajattelee opiskelun olevan pelkkää laboratoriotyöskentelyä.
– Labrahommia toki on paljon, ja se on kivaa. Paljon on myös lukemista ja laskemista, ihan teoreettisia opintoja. Lukio-opinnoista opiskelu yliopistossa eroaa siinä, että täällä paneudutaan asioihin paljon syvemmin. Tarkoitus on ymmärtää, ei tankata tietoa, hän kuvailee.
Kandiohjelman opinnoista puolet on pakollisia kemian perus- ja aineopintoja. Valinnaisia opintoja on hieman alle puolet.
– Olemme hyvin joustavia valinnaisten suhteen. Kursseja voi suorittaa paitsi luonnontieteistä myös muista tiedekunnista. Vaikkapa markkinoinnin tai ympäristöoikeuden opinnot sopivat hyvin kemisteille, Oivanen selittää.
Kandiohjelman suorittaneet saavat automaattisesti jatkaa opintoja neljään erilaiseen maisteriohjelmaan: kemian ja molekyylitieteiden, materiaalitutkimuksen, ilmakehätutkimuksen tai teoreettisten ja laskennallisten menetelmien ohjelmaan.
Näiden lisäksi kandidaateiksi valmistuneet voivat sivuaineopintojensa perusteella hakea esimerkiksi biotieteiden, tietojenkäsittelytieteen, geotieteiden tai opettajakoulutuksen maisteriohjelmiin.
Kemian kandiohjelmaan opiskelijat valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Valinnassa painavat etenkin kemian ainereaalin ja pitkän matematiikan arvosanat. Valittavilta Helsingin yliopisto edellyttää pitkän matematiikan arvosanaksi vähintään cum laudea tai lyhyen matematiikan eximiaa.
Kaikkiaan kandiohjelmaan valitaan vuosittain sata opiskelijaa.
Mihin kemistit työllistyvät?
Työpaikkoja on tarjolla niin yritysmaailmassa kuin julkisella sektorilla. Kemianteollisuuden lisäksi kemisteillä riittää työtä teknologia-, lääke- ja metsäteollisuudessa. Kemistit tekevät muun muassa tutkimusta, tuotekehittelyä, laadunvalvontaa ja analytiikkaa.
Julkisella sektorilla kemistien työ liittyy paljolti valvontaan. Euroopan kemikaalivirasto, tulli ja ympäristöviranomaiset ovat suuria työllistäjiä.
Aineenopettajiksi kaikista Helsingin yliopiston kemianopiskelijoista valmistuu noin viidennes.
”Uravaihtoehtojen määrä on huima. Omaa suuntautumista voi kuitenkin miettiä rauhassa.”
Oivasen mukaan myös työn sisältö vaihtelee kemisteillä melkoisesti. Yksi voi keskittyä puhtaasti teoriaan tai mallinnukseen, toisessa ääripäässä on lähes puhdas käsityö laboratoriossa. Myös tekniikasta kiinnostuneille on töitä tarjolla.
– Uravaihtoehtojen määrä on huima. Omaa suuntautumista voi kuitenkin miettiä rauhassa. Opiskelujen loppuvaiheessa voi jo hiukan suunnata opintojaan tulevaa uraa ajatellen, mutta vielä valmistumisen jälkeenkin ehtii erikoistua, Oivanen kertoo.
Tulevaa työllistymistä pohditaan Oivasen mukaan kemian osastolla jo hyvissä ajoin ennen opiskelijoiden valmistumista.
Yliopisto tekee yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.
– Seuraamme muun muassa sitä, millaiselle osaamiselle teollisuudessa on kysyntää, Oivanen sanoo.
Kandivaiheen opiskelijoille on myös tarjolla urakursseja, joilla paneudutaan cv:n rakentamiseen ja oman osaamisen esittelyyn.
Valmistuvien kemistien työllisyystilanne on hyvä.
– Jokseenkin kaikilla valmistuvilla on viime aikoina ollut työpaikka jo tiedossa. Moni on jo oman alan töissä graduvaiheessa, Oivanen sanoo.
Oman alan kesätyöpaikkoja on tarjolla jo kandivaiheen opiskelijoille.
Moonika Kinnunen ahkeroi viime kesän Nesteellä harjoittelijalaboranttina.
– Analysoimme erilaisia polttoaineita. Testasin, miten ne kestävät pakkasta, miten ne vaahtoutuvat…, hän selittää.
Maailman ja ympäristön puolesta
Akateemiselle tutkijan uralle kemisteistä suuntaa noin neljännes.
Juuri nyt monet kemian alan tutkijat askaroivat muun muassa kiertotalouden, biotalouden ja ilmakehätutkimuksen parissa.
Metsäteollisuuden kanssa kehitellään jatkuvasti uusia materiaaleja biohajoavasta muovista tekstiileihin. Helsingin yliopiston kemistit ovat olleet muun muassa mukana kehittämässä puusta tehtyä ioncell-tekstiiliä, josta ommeltiin puku Jenni Haukiolle itsenäisyyspäivän vastaanotolle vuonna 2018.
Kemia on osaratkaisu moniin maailmanlaajuisiin ongelmiin. Sillä on paikkansa niin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kuin merten mikromuovin vähentämisessä ja terveydenhuollon kehittämisessä.
Myös Moonika Kinnunen aikoo valmistuttuaan hakeutua töihin, joissa voisi omalta osaltaan pelastaa maailmaa.
– Voisin esimerkiksi kehitellä uusiutuvia polttoaineita ja näin osaltani auttaa ilmaston lämpenemisen hidastamisessa, hän sanoo.
Lisätietoa Kemian kandiohjelmasta: https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/kemian-kandiohjelma