Palkinto myönnetään vuosittain parhaalle kemian maisteri- tai diplomityölle Suomen kaikkien kemian koulutusyksikköjen lähettämistä ehdokkaista. Palkinto julkistettiin 17.3.2021 seuran vuosikokouksessa, jossa Karina myös esitteli tutkimuksensa tuloksia. Tutkielma hyväksyttiin kemian koulutusohjelmassa korkeimmalla arvosanalla laudatur.
Karina Moslovan tutkimus on erittäin ajankohtainen. Ribonukleiinihappojen (RNA) tutkimus on edistynyt muutaman vuosikymmenen aikana harppauksin, kun on löydetty useita aiemmin tuntemattomin tavoin toimivia RNA tyyppejä. Näiden tutkimus ja sovellusten kehittäminen etenevät voimakkaasti. Toisaalta RNA –tutkimuksen merkitystä juuri nyt korostaa myös koronapandemia, koska rokotteiden toiminta usein perustuu COVID-19 viruksen lähetti-RNA :n käyttöön
Palkintoraati toteaa, että tutkielman laaja ja monipuolinen kirjallisuuskatsaus antaa erinomaisen kuvan RNA-modifikaatioiden tutkimuksessa käytettävistä ajankohtaisista tekniikoista ja ohjelmistoista Kokeellisen työn tavoitteena oli valmistaa lähettiribonukleiinihaposta (mRNA) leimausreagenssilla fluorisoiva johdos ja kehittää sille analyyttinen erotusmenetelmä. Erityisesti keskityttiin fluoreskeiini-5-isotiosyanaatti -leiman (FITC) käyttöön ja leimausreagenssien ominaisuuksiin. Projektissa tehtiin perusteellinen pohjatyö tuleville tutkimuksille, samalla kun kokeellisesti onnistuttiin leimaamaan nukleotidiemäksiä, jotka ovat lähetti-RNA:n perusosia.
– Työni tuloksena uusien menetelmien, tekniikoiden ja ohjelmistojen kehittymisen myötä ymmärrys RNA-modifikaatioiden olemassaolosta, tarkoituksesta, toiminnasta ja vaikutuksesta elämään kasvaa, sanoo Karina Moslova, joka työskentelee kemian osastossa laboratorioteknikkona ja suoritti maisterintutkinnon työnsä ohessa.