Helsingin yliopiston CO-CARBON -hankkeessa yhdistettiin luonnon monimuotoisuuden ja hiilivuon mallinnuksia yli 3000 vastaajan kyselyaineistoon viheralueiden merkityksestä helsinkiläisille. Hiilivuolla tarkoitetaan hiilipäästöjen ja hiilen sidonnan välistä suhdetta. Aineistoja yhdistelemällä tutkijat pystyivät tarkastelemaan monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja viheralueisiin liittyvien sosiaalisten arvojen, kuten virkistysmahdollisuuksien, välistä alueellista yhteisvaihtelua.
– Tätä kolminkertaista yhteisvaihtelua ei aiemmin ole juuri tutkittu, mikä on vaikeuttanut viheralueisiin liittyvien yhteishyötyjen tavoittelua kaupunkien kestävyysmurroksessa, sanoo tutkijatohtori Jussi Lampinen Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti Helsuksesta.
Kestävyysmurrokselle ratkaisuja ja haasteita
Tutkimustulokset voivat auttaa suuntaamaan viheralueiden suojelutoimia ja kaupunkisuunnittelua. Ne tukevat Helsingin kaupungin ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita, mutta tuovat niihin liittyvään keskusteluun tasavertaisina myös viheralueiden sosiaalisen arvostuksen.
Tulokset esimerkiksi näyttävät, kuinka tietyillä laajoilla metsäalueilla korostuvat sekä luonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta että kaupunkilaisten näihin alueisiin liittämät arvot. Alueiden monihyötyisyyttä selittää metsien merkitys useiden lajien elinympäristönä, metsien merkittävä hiilensidontakyky muuhun kaupunkivihreään verrattuna ja metsien merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille.
Monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja kaupunkilaisten viheralueisiin liittämien sosiaalisten arvojen yhteisvaihtelu osoittautui tutkimuksessa kuitenkin paljon aiemmin luultua monimutkaisemmaksi.
– Helsingissä on paljon viheralueita, joiden merkitys on suuri luonnon monimuotoisuudelle ja kaupunkilaisille, mutta ei niinkään hiilensidonnalle, tai päinvastoin. Kaupunkilaiset myös liittävät viheralueisiin monia erilaisia arvoja. Näiden suhteet viheralueiden monimuotoisuuteen tai hiilensidontaan eivät ole keskenään yhtä vahvoja tai samansuuntaisia, Lampinen sanoo.
Viheralueita arvostetaan eri syistä
Lisää monimutkaisuutta keskusteluun tuo se, että eri ihmiset arvostavat viheralueita eri syistä. Tutkijat havaitsivat esimerkiksi, että naiset arvostavat viheralueita miehiä useammin erityisesti niiden kauneuteen tai rentouttavuuteen liittyvien arvojen vuoksi.
– Yhdelle kyse on kauniista maisemasta, toiselle virkistyksestä, kolmannelle luontokokemuksista. Nyt julkaistusta työstä näemme, kuinka näistä syistä kukin seuraa viheralueen monimuotoisuutta ja hiilivuota hieman erilaisin tavoin. Monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja kaupunkilaisten viheralueisiin liittämien sosiaalisten arvojen yhteisvaihtelu on paljon monimutkaisempaa kuin aiemmin tiesimme, Lampinen kertoo.
Tutkimus ”Social values for biodiversity and carbon flow in cities” on luettavissa People and Nature -julkaisusarjassa.
Lisätiedot:
Jussi Lampinen
Vieraileva tutkija, Kööpenhaminan yliopisto, Department of Geosciences and Natural Resource Management
Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, Kestävyystieteen instituutti HELSUS
jussi.lampinen@helsinki.fi