Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta palkitsi erityisen hyvää työtä tehneitä graduohjaajia joulukuussa. Palkitut valittiin maisteriohjelmien johtajien esitysten perusteella. Yliopistolla vuosittain myönnettävien kannustuspalkkioiden ehdotuksissa ovat usein painottuneet muut kuin opetusmeriitit, joten tänä vuonna tiedekunta halusi korostaa graduohjaamisen tärkeyttä erillisellä kannustinpalkkiolla.
– Meillä on paljon opettajia, jotka tekevät paljon työtä gradujen ohjauksen eteen. Voi olla, että he eivät aina koe saavansa riittävästi kiitosta ja kannustusta tämän erittäin tärkeän työn tekemisestä. Opiskelijoiden valmistuminen maisteriksi on monella tapaa koko koulutuksemme tärkein tavoite, sanoo matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Kai Nordlund.
Tutkielmien ohjausta tehostettu
Tomi Männistö on vastuuprofessori tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelman erittäin suositulla ohjelmistojen opintosuunnalla. Männistö on tarkastanut kahden viime vuoden aikana yli 40 gradua ja toiminut vähintään toisena ohjaajana valtaosassa niistä. Männistön johdolla tutkielmien ohjausta on myös systematisoitu. Tutkimusmenetelmäkurssilta opiskelijat saavat nykyään tiiviin paketin tutkimuksen tekemisestä.
– Ohjelmistojen tekemiseen ja tutkimiseen liittyy myös tosielämän konteksti: ihmiset, bisnestarpeet ja organisaatioiden tarpeet. Menetelmäkurssi on suunniteltu jalat maassa, jotta siitä olisi suoraa hyötyä gradun tekemiseen, Männistö selventää.
Graduprosessia on kehitetty myös matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan maisteriohjelmassa. Apulaisprofessori Anne-Maria Ernvall-Hytönen kertoo, että ohjelmalle laadittiin selkeät yhtenäiset ohjeet, mitä graduilta vaaditaan. Lisäksi graduille tehtiin selkeät arvosteluohjeet.
– On tärkeää, että kaikkia kohdellaan ohjelmassa tasavertaisesti pääaineesta riippumatta. Opiskelijoilla oli virheellisiä käsityksiä gradusta. Nyt kun kehitystyö on valmis, pitää vielä varmistaa, että informaatio menee myös opiskelijoille, Ernvall-Hytönen sanoo.
Uudistuksen tavoitteena oli tuoda läpinäkyvyyttä etenkin matematiikan graduihin, sillä matematiikka on opettajaopiskelijoilla useimmin ensisijaisena opetettavana aineena. Tänäkin vuonna matematiikan puolelta valmistui noin 50 opettajaohjelman gradua, joista Ernvall-Hytönen on ollut tarkistamassa noin 40:ää.
– On hyvä juttu, että tykkään lukea. Mutta lopulta se ei ole hyvä, että minä tarkistan kaikki. Tärkeää on, että kaikki ohjaajat tulkitsevat arvosteluasteikkoa samalla tavalla, Ernvall-Hytönen sanoo.
Gradun voi yhdistää työelämään
Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmien perusongelma on, että työelämä vetää opiskelijoita vahvasti jo kandivaiheessa. Männistön mukaan etenkin vanhemmat opiskelijat ovat kaikki töissä, jolloin tehokas gradunteko on vaikeaa.
– Ohjaaminen on vähän narulla työntämistä. Välillä opiskelijoilla on aikaa, ja välillä taas ei. Opiskelijoilla on voimakkaita paineita työelämässä, ja gradu jää jalkoihin.
Pidempi tauko opinnoista voi myös vaikeuttaa palaamista, kun tieteelliseen kirjoittamiseen liittyvä rutiini on ehtinyt unohtua. Männistö on rohkaissut opiskelijoita yhdistämään työelämää gradun tekemiseen.
– Todennäköisesti gradun voi tehdä omaan työhön liittyen. Vähintään ongelma voi löytyä sieltä. Ja samoja menetelmiä voi käyttää työssäkin – vaikkei työssä tarvitse ihan samalla tarkkuudella raportoida.
Yhteys työelämään voi myös motivoida gradun teossa.
– Kun tekee yrityksen kanssa, löytyy joku itsen ulkopuolinen taho, jota kiinnostaa se työ. Tämä motivoi, kun gradun ei tarvitse olla niin isosti pelkästään oma intohimo, Männistö sanoo.
Kenttätyöt sitovat graduntekijän osaksi tutkimusyhteisöä
Maantieteen ja geologian ja geofysiikan maisteriohjelmissa graduun liittyy usein kenttätöitä, joiden aikana opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja opettajiinsa.
– Opiskelijaan tutustuu aika hyvin, jos viettää kaksi viikkoa yhdessä maastotöissä tai telttaleirissä. Tutustuminen luo myös vastuuta opiskelijasta. Samoin opiskelijalle tulee ehkä vastuu hoitaa gradunsa hyvin, kun häneen panostetaan näin paljon, pohtii yliopistonlehtori Seija Kultti.
Professori Miska Luodon johtoajatuksena on kytkeä gradut osaksi tutkimusryhmän toimintaa ja opiskelijat osaksi tutkimusyhteisöä. Kenttätyöt auttavat tässä.
– Kenttätyöt vaativissa oloissa esimerkiksi Lapin tuntureilla hitsaavat gradulaisen osaksi ryhmää. Gradulainen sisäistää tavan toimia osana tutkijayhteisöä. Tämä toimintamalli on keskeinen osaamispääoma eli ”hiljainen tieto” myöhemmin urapolulla, Luoto sanoo.
Yhteistyön merkitystä korostaa myös Ernvall-Hytönen. Opettajalinjalla opiskelevat graduntekijät voivat hyötyä yhteisestä seminaarista matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman kanssa. Ongelma gradussa saattaa ratketa seminaarissa tilastotieteen opiskelijan avulla, ja erilaisista aiheista voi saada yllättäviäkin ideoita omaan työhön.
– Ryhmähengen ei tarvitse kehittyä pelkästään opeopiskelijoiden kesken. On tärkeää, että tuleville matikanopettajille kehittyy myös matemaatikkoidentiteetti, sanoo Ernvall-Hytönen.
Ohjaajan kädenjälki näkyy työn rakenteessa
Seija Kultin mukaan ohjaus näkyy valmiissa gradussa eniten tutkimuskysymyksen asettelussa ja siinä, että johtopäätökset vastaavat tutkimuskysymykseen eivätkä johonkin muuhun.
– Opiskelijoiden helmasynti on haluta kirjoittaa kaikki, minkä tietävät. Ohjaaja auttaa, ettei opiskelija lähde sivuraiteille ja tuhlaa aikaansa. Usein opiskelijat ajattelevat, että kunhan kirjoittaa tosi paljon, niin tulee hyvä. Asia on usein toisin päin – 10 timanttia ei erotu ämpärillisestä soraa, Kultti sanoo.
Sivupolkujen välttämistä painottaa myös Luoto. Jos opiskelijalla on vaikeuksia hahmottaa tutkielman punaista lankaa, hän on usein kehottanut opiskelijaa tekemään tiivistelmän ensin.
– Tiivistelmä printataan työkoneen viereen, ja se toimii keskeisenä suunnan näyttäjänä. Tällöin työn fokusointi helpottuu ja vaara työn paisumisesta vähenee, Luoto kertoo.
Konkreettiset parannusehdotukset auttavat eniten
Meteorologian graduja ohjaava yliopistonlehtori Jouni Räisänen korostaa konkreettisen ja rakentavan palautteen tärkeyttä.
– Ei hyödytä sanoa opiskelijalle, että ”paranna tätä”. Pitää antaa konkreettinen ehdotus, miten ja miksi voi parantaa. Palautetta tulisi antaa myös aika nopeasti. Jos opiskelija lähettää tekstiä, eikä kahdessa viikossa tapahdu mitään, ehtii koko asia jäähtyä, Räisänen toteaa.
Fysikaalisten tieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Resonanssi on valinnut Räisäsen kahteen otteeseen vuoden opettajaksi. Räisästä kuvaillaan helposti lähestyttäväksi ja välittömäksi ohjaajaksi. Räisänen neuvoo ohjaajia olemaan herkkiä ohjattavan luonteelle.
– Jos ohjattava sattuu olemaan perfektionisti, jolta tekstiä syntyy 5 sivua kuukaudessa, ei kannata ruveta kommentoimaan sellaisia asioita, joita ei ole pakko. Tärkeintä on saada opiskelija tekemään työ valmiiksi.
– Joillakin opiskelijoilla on hirveästi itsensä aliarviointia tai sitten tutkielman yliarviointia. Opiskelijalle pitää yrittää kertoa, mitä mihinkin vaaditaan. Kuten kaikki muutkin projektit, gradukin tuntuu jälkikäteen paljon pienemmältä projektilta kuin etukäteen, Räisänen sanoo.
Gradun tavoitetaso kohdilleen
Palkitut ohjaajat neuvovat tiedustelemaan opiskelijalta hänen tavoitteitaan gradun suhteen ja ohjaamaan työtä tavoitteiden mukaisesti.
– On itsestään selvää, ettei kaikilla graduntekijöillä ole samat tavoitteet eikä aikaresurssit, muistuttaa Ernvall-Hytönen. – Paras gradu on valmis gradu.
Opiskelijan pyrkimykset opinnoissa määrittelevät osaksi graduaiheen vaativuuden.
– Jos opiskelija on kiinnostunut jatko-opinnoista, jo gradua aloittaessa on hyvä miettiä, kuinka gradusta voisi työstää väitöskirjan ensimmäisen artikkelin. Tämä lisää usein huomattavasti gradulaisen motivaatiota sekä työn laadun että aikatauluissa pysymisen suhteen, sanoo Luoto.
Luoto korostaa rohkaisemisen ja kannustamisen ja tuen merkitystä myös niiden graduntekijöiden kohdalla, jotka eivät tavoittele työstään huippuarvosanaa.
– Turhan usein esillä ovat vain erittäin hyvin arvosanoin valmistuneet opiskelijat ja niiden onnistuneet ohjaukset. Meidän pitää kiinnittää erityishuomiota ja antaa vahva tuki opiskelijoille, joilla on opiskeluun, terveyteen tai esimerkiksi elämänhallintaan liittyviä ongelmia, Luoto sanoo.
Ongelmiin on parempi kysyä neuvoa ajoissa
Ohjaajat painottavat, että graduntekijää ei saa jättää pohdiskelemaan ylitsepääsemättömiltä tuntuvia ongelmia liian pitkään yksin. Usein rohkaisevilla yhteydenotoilla ja säännöllisillä palavereilla ongelmat ratkeavat.
– Jos meinaa jäädä jumiin, ei kannata jäädä liian pitkäksi ajaksi odottelemaan, että jumi ratkeaa omin avuin. Parin viikon odottelun aikana kynnys ottaa yhteyttä voi vain kasvaa, sanoo Ernvall-Hytönen.
– Tärkeintä on, että opiskelijaa ei jätetä hankalassa elämäntilanteessa yksin gradunsa kanssa vaan tuetaan joustavasti ja herkällä korvalla tilanteen mukaan, sanoo Luoto.
Gradu on kestävyyslaji. Hyvät työskentelyrutiinit auttavat myös luovuuden ylläpitämisessä.
– Tutkielman teko on erittäin luovaa työtä, luovuutta ei saa menettää huonolla työrytmillä. Jos ajatus ei kulje ja gradu ei hetkellisesti etene niin kävely metsässä tai juoksulenkki merenrannassa voi avata yllättäen mielen lukot, vinkkaa Luoto.
Opetuksesta syntyy konkreettista hyötyä
– Lähestyttävyys voi olla psykologisesti aika merkittävä tekijä ohjaussuhteessa. Itse yritän olla tekemättä itsestäni liian tärkeää vaikutelmaa, Räisänen sanoo.
Graduohjaajan ja ohjattavan välillä vallitsee Räisäsen mukaan väistämättä tietty hierarkia.
– Varsinkin nuoremmat opiskelijat katsovat vanhempaa yliopistonlehtoria ylöspäin, yrität sitten olla kuinka ystävällinen tahansa.
Räisänen ohjasi tänä syksynä fuksikaverinsa gradua, kun TV:stä tuttu meteorologi Pekka Pouta päätti tehdä tutkintonsa valmiiksi.
– Pekka tuli gradutapaamisiin kahvikupin kanssa ja heitti takin nurkkaan. On hauskaa ohjata varttuneempien graduja, kun ei ole turhaa pokkurointia suuntaan eikä toiseen, Räisänen kertoo.
Räisänen pitää opetustyötä arvossaan ja käyttää siihen aikaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hän käyttää tutkimukseen vähemmän aikaa kuin moni muu.
– Opetuksesta syntyy konkreettista hyötyä aika lailla varmasti. Tutkimus taas on aina enemmän tai vähemmän lottoamista. Yliopistosta valmistuneet ihmiset ovat hyvin suuri osa siitä todellisesta arvosta, mitä täällä tuotetaan, Räisänen sanoo.
Tiedekunnan palkitsemat graduohjaajat 2020:
Apulaisprofessori Anne-Maria Ernvall-Hytönen
Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan maisteriohjelma, Matematiikan ja tilastotieteen osasto
Professori Miska Luoto
Maantieteen maisteriohjelma, Geotieteen ja maantieteen osasto
Yliopistonlehtori Seija Kultti
Geologian ja geofysiikan maisteriohjelma, Geotieteen ja maantieteen osasto
Professori Tomi Männistö
Tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelma, Tietojenkäsittelytieteen osasto
Yliopistonlehtori Jouni Räisänen
Ilmakehätieteiden maisteriohjelma, Ilmakehätieteiden keskus