Miten maapallo on syntynyt? Miten se toimii? Riittävätkö luonnonvarat? Miten ilmasto on kehittynyt maapallon alkuhämärästä näihin päiviin? Miten maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset syntyvät?
Geotieteet etsivät vastauksia muun muassa näihin ja moniin muihin globaaleihin kysymyksiin.
– Ihmisten on usein vaikea hahmottaa, mitä geotieteet ovat. Lukiossa ja yläkoulussa geologiaa näet käsitelleen useilla eri kursseilla. Sitä on maantiedossa, kemiassa, fysiikassa, biologiassakin. Joskus käy niin, että nimenomaan geotieteistä kiinnostuneet hakevat epähuomiossa opiskelemaan luonnonmaantiedettä, yliopistonlehtori ja geotieteiden kandiohjelman johtaja Kirsti Korkka-Niemi sanoo.
Toisen vuoden opiskelija Jonna Hautamäkikin löysi geotieteet lukion maantiedon kautta.
– Olin hirveän kiinnostunut maanjäristyksistä, joita käsitellään lukion ensimmäisellä mantsan kurssilla. Selvitin, millaisia niihin liittyviä opintoja Helsingin yliopistolla olisi tarjolla. Löysin geotieteet ja huomasin, että siellähän ne kaikki siisteimmät jutut ovat, hän naurahtaa.
Kenttäkursseja ja laboratoriohommia
Helsingin yliopistossa geotieteiden kandiohjelmaan otetaan vuosittain sisään 30 opiskelijaa.
Aineistopohjaisessa valintakokeessa menestyminen edellyttää lukion maantiedon kurssien sekä kemian, fysiikan, biologian ja lyhyen matematiikan ensimmäisten kurssien hyvää hallintaa.
Opinnoissa teoria ja käytäntö yhdistyvät alusta lähtien. Luentoja on paljon, mutta opiskelijat pääsevät heti käsiksi myös mineraaleihin sekä maa- ja kivilajeihin. He saavat itse havainnoida näytteitä – katsoa, koskea, haistaa ja maistaakin.
– Kenttäopetusta on jo ensimmäisenä vuonna. Käymme luonnossa havainnoimassa, ottamassa näytteitä ja harjoittelemassa työvälineiden käyttöä. Tutkimme näytteitä mikroskoopilla ja teemme geokemiallisia analyysejä laboratoriossa. Lisäksi teemme synteesejä ja käytämme matemaattisia mallinnustyökaluja, joiden avulla visualisoimme ilmiöitä kolmi- tai neliulotteisesti, Korkka-Niemi kuvailee.
Apuvälineinä geotieteilijät käyttävät nykyaikaista tekniikkaa esimerkiksi virtuaalisia maailmoja ja havainnoinnissa droneja.
– Minusta parasta ovat juuri kenttäkurssit. Elokuussa olemme lähdössä tulivuorten ja maanjäristysten maahan Islantiin. Toisaalta geotieteiden luennoillakin on mukava tunnelma. Pienellä osastolla ei ole massaluentoja, Hautamäki huomauttaa.
Laaja tutkimuksen kenttä
Geotieteiden opiskelijoiden opintoihin kuuluu pakollisena kemiaa ja fysiikkaa. Tavanomaisia muita aineita ovat myös matematiikka, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede ja biologia.
Kandiohjelman suoritettuaan opiskelijat voivat jatkaa suoraan geologian ja geofysiikan tai ympäristötieteiden maisteriohjelmiin. Näiden lisäksi kandidaateiksi valmistuneet voivat muiden opintojensa perusteella hakea esimerkiksi ilmakehätieteen maisteriohjelmaan.
Valmistuneista maistereista noin viidennes valitsee tutkijan uran.
Geotieteissä tehdään sekä perus- että soveltavaa tutkimusta.
– Tutkimuksen kenttä on hirvittävän laaja. Se ulottuu aina elämän historiaa tutkivasta paleontologiasta taloudellisen geologian aiheisiin kuten malmigeologiaan ja pohjavesivarantojen tutkimukseen, Korkka-Niemi sanoo.
99 prosenttia työllistyy
Työllisyystilastoja katsoessa geotieteilijät voivat röyhistää rintaansa. Vuosi valmistumisen jälkeen 99 prosenttia geotieteilijöistä on työllistynyt.
Työpaikkoja löytyy paitsi yliopistomaailmasta ja tutkimuslaitoksista myös insinööri- ja konsulttitoimistoista, ELY-keskuksista ja kunnista sekä malminetsintäfirmoista.
Alan suuria työnantajia ovat esimerkiksi Geologian tutkimuskeskus, Pöyry ja Posiva.
Monet pääsevät oman alan töihin jo opiskeluaikana. Hautamäki meni heti ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen kesäksi töihin energiayhtiö st1:n geotermisen voimalan rakennustyömaalle Espoon Otaniemeen.
– Seurasin valvomossa monitoreilta työmaan aiheuttamia mikromaanjäristyksiä. Raportoimme työtoverini kanssa tavallista isommista järistyksistä ja teimme työvuoron päätteeksi koosteen kaikista järistyksistä. Suurin havaitsemani järistys oli 1,9 magnitudia, mikä on vielä kovin pieni. Mutta ääntä siitä tuli. Se oli jännää, hän kertoo.
Sitten joskus isona Hautamäki aikoo tehdä töitä joko järisevän maan tai purkautuvien vuorten parissa.
Lisätietoa geotieteiden kandiohjelmasta: www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/geotieteiden-kandiohjelma