Moderni mikrobiologia lähestyy terveyshaasteita eri suunnista. Mikrobilääkeresistenssin tutkimuksen huippuyksikkö (AMR) tarkastelee maailmanlaajuista antibioottiresistenssin yleistymistä One Health ‑näkökulmasta, jossa ihmisten, eläinten ja ympäristön terveys nähdään yhtenä kokonaisuutena.
Ihmisen mikrobiomien tutkimuksessa yhdistyvät uudet laskennalliset menetelmät, uuden sukupolven sekvensointi ja väestötason metadata. Laskennallinen biologia, koneoppiminen ja bioinformatiikka auttavat ymmärtämään mikrobiyhteisöjen dynamiikkaa ihmisen suolistossa ja muissa mikrobiomeissa sekä niiden merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Tutkimalla mikrobien osallisuutta hermorappeumataudeissa sekä RNA-virusten replikaatiota pyritään ymmärtämään infektioita ja tautien syntyä molekyylitasolla ja löytämään siten uusia keinoja taudinaiheuttajien torjuntaan.
Ympäristömikrobiologia tarkastelee mikrobiyhteisöjä ja niiden toimintaa erilaisissa ekosysteemeissä ilmakehästä maaperään ja vesistöihin. Tutkimus kattaa sekä ekologiset että evolutiiviset näkökulmat ja selvittää, miten mikrobiomit toimivat ja muuttuvat ajassa ja paikassa. Erityisesti selvitetään mikrobien vaikutusta isäntiensä hyvinvointiin ja selviytymiseen. Tämä on keskeistä tautidynamiikan ymmärtämiseksi niin maataloudessa kuin lääketieteessäkin.
Äärioloissa ja ihmisen muokkaamissa ympäristöissä elävien mikrobien tutkimus yhdistää mikrobien keskinäisen vuorovaikutuksen ja bioaktiivisten yhdisteiden tuotannon. Esimerkiksi bakteerien ja sienten keskinäisen vaikutuksen tutkimus valottaa aineenvaihduntatuotteiden merkitystä näiden järjestelmien mikrobiekologiassa. Tällöin keskeistä on myös geneettisten ja molekyylimekanismien tunnistaminen, joita voidaan hyödyntää bioaktiivisten yhdisteiden tuotannossa.
Virusten ja bioaerosolien kulkeutuminen ilmakehässä on kasvava tutkimusalue. Keskeisiä kysymyksiä ovat aerosolin muodostumisen mekanismit, leviämisreitit sekä virusten ja muiden mikrobien kyky toimia jäätymisytiminä. Lisäksi tutkitaan, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa mikrobien leviämiseen, elinkykyyn ja monimuotoisuuteen.
Sienitutkimus edistää kestävää biotekniikkaa entsyymien ja luonnonyhdisteiden tuotannosta aina biomassan ja ‑materiaalien hyödyntämiseen. Genomiikan ja moniomiikan moderneilla menetelmillä tutkitaan sienten toimintaa ja entsyymien kykyä muokata kasvibiomassaa hajottamalla lignoselluloosaa ja ligniiniä. Ekofysiologian tutkimuksessa puolestaan selvitetään mikrobien aineenvaihduntareittejä, jotka luovat pohjan biomassan ja jätemateriaalien jalostamiselle erilaisiksi tuotteiksi. Sienten ohella tutkitaan joitain bakteereja biologisen torjunnan välineinä ja uusien bioaktiivisten yhdisteiden lähteinä.
HAMBIn kokoelmien palveluja ovat mikrobien tallettaminen, toimitus ja lajinmääritys sekä koulutus. Mikrobien talletusmenetelminä ovat käytössä kylmäkuivaus ja kryopakastus, mutta myös jatkuva kasvatus, milloin muut menetelmät eivät ole mahdollisia.
Kokoelmat ovat koti- ja ulkomaisesti hyvin verkostoituneet ja HAMBI on jäsen merkittävissä yhteistyöverkostoissa.
Opetuksemme perustuu tutkimukseen ja tutkijamme osallistuvat myös opetukseen maisteriohjelmissa ja tutkijakoulujen tohtoriohjelmissa.
Johtaja Per Saris ja varajohtaja Ville Friman