Tutkimme, miten metsät ja suot toimivat ja miten ihmisen toiminta vaikuttaa niihin. Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa metsien rakenne, lajisto, hiilen ja muiden aineiden kierto, kasvien ja maaperän vuorovaikutus sekä ekosysteemien palautumiskyky. Tavoitteenamme on ymmärtää, miten metsät reagoivat ilmastonmuutokseen, häiriöihin ja metsänhoitokäytäntöihin, ja miten näitä prosesseja voidaan hallita kestävällä tavalla tukeutuen kehittyneisiin mittaus- ja analytiikkajärjestelmiin.
Tutkimus kattaa laajan kirjon aiheita molekyylitasolta maisematasolle. Se ulottuu puiden geneettisestä muuntelusta ja soiden aineenvaihdunnasta metsien rakenteen ja toiminnan mallintamiseen. Myös metsämaiden ominaisuudet ja biogeokemialliset prosessit ovat keskeisessä roolissa: maaperä on metsien kasvun perusta ja tärkeä hiilen ja ravinteiden varasto. Kestävää metsien käyttöä ja puunhankinnan logistiikkaa tukee geoinformatiikan ja kaukokartoituksen tutkimus.
Tutkimuksemme tuottaa tietoa, joka tukee metsien kestävää käyttöä, hillitsee ilmastonmuutosta ja turvaa luonnon monimuotoisuutta. Se auttaa kehittämään ratkaisuja hiilen sitomiseen, sopeutumiseen, inventointiin ja kustannustehokkaaseen puunkorjuuseen. Tutkimus yhdistää ekologisen perustutkimuksen ja soveltavat menetelmät ja tukee päätöksentekoa ja luonnonvarojen kestävää hallintaa sekä teollisuuden puunhankintaa.
Tutkimusta tehdään kenttäolosuhteissa, mallintamalla ja laboratoriossa, paikallisesti ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Boreaaliset metsät Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa muodostavat keskeisen tutkimusalueen, mutta työtä tehdään myös trooppisissa metsissä ja erilaisissa kosteikkoekosysteemeissä.
Kenttätutkimuksia täydennetään geoinformaatiolla ja satelliittihavainnoilla. Genomiikan ja molekyylibiologian menetelmät auttavat selvittämään puiden sopeutumista ja evoluutiota, kun taas mallintaminen ja kaukokartoitus tukevat päätöksentekoa metsien hoidossa ja suojelussa.