MMM Anne Honkanen tutki muun muassa tätä arvoitusta väitöskirjassaan. Märehtijöiden pötsin mikrobien tuottamat entsyymit muuttavat rehun pehmeän kasvirasvan välivaiheiden kautta tyydyttyneeksi kovaksi eläinrasvaksi. Tätä kutsutaan biohydrogenaatioksi. Biohydrogenaatio on erityisen kiinnostava prosessi, sillä sen välituotteena syntyy rasvahappoja, joiden on havaittu ehkäisevän muun muassa syöpäsolujen kasvua tai rasvan kertymistä kudoksiin. Pääosa rehun kasvirasvasta muuttuu pötsissä tyydyttyneeksi rasvaksi, mutta osa bioaktiivisista välituotteista karkaa pötsistä kesken biohydrogenaation ja päätyy märehtijöiden lihaan ja maitoon.
Väitöskirjatyössään Honkanen tarkasteli rehun kahden pääasiallisen rasvahapon eli linolihapon ja alfa-linoleenihapon biohydrogenaatiossa syntyviä tuotteita in vitro -menetelmällä. Hän haki tutkimusnavetalta pötsinestettä laboratorioon, lisäsi mukaan heinää ja linolihappoa tai alfa-linoleenihappoa ja tutki, mitä kaikkia rasvahappoja pötsin mikrobit niistä tuottavat. Tutkimuksessa tunnistettiin tunnettujen rasvahappojen lisäksi useita aiemmin pötsinesteestä tunnistamattomia biohydrogenaation välituotteita. Honkanen tutki myös rasvahappojen muodostumismekanismeja. Lisäksi varmistui, että muutamat aiemmin märehtijän lihasta ja maidosta tunnistetut rasvahapot ovat syntyneet biohydrogenaation välituotteena pötsissä.
Biohydrogenaatiotutkimuksen tuloksista on hyötyä, kun halutaan ymmärtää, mitä rehun sisältämille rasvoille pötsissä tapahtuu. Tällöin voidaan ruokinnallisin keinoin muokata märehtijöiden lihan ja maidon rasvahappokoostumusta ihmisille terveellisempään suuntaan. Anne Honkanen kirjoitti väitöskirjansa yhteenvedon ajatellen myös muita rasvahappotutkijoita, jotka haluavat tunnistaa omista näytteistään uusia rasvahappoja.
---
MMM Anne Honkanen väittelee 23.9.2020 kello 13 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Biohydrogenation of linoleic and alpha-linolenic acid in rumen fluid in vitro". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, Auditorio 1041, Viikinkaari 5, Helsinki.
Vastaväittäjänä on Dr. Susana Alves, Universidade de Lisboa, ja kustoksena on professori Aila Vanhatalo.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden kautta: https://helsinki.zoom.us/j/61690917779?pwd=aWtLRENoclY2Mm9MdjZBbmF5YWFpUT09
Meeting ID: 61 690 917 779
Salasana: 575575