Eläintieteelliset kokoelmat

Luonnontieteellisen keskusmuseon yli 9 miljoonan näytteen hyönteiskokoelma on Euroopan suurimpia. Se sisältää myös noin 45 000 tieteellisesti korvaamatonta tyyppiyksilöä. Perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset muodostavat kokoelmien suurimmat ryhmät, myös kaksisiipisiä on runsaasti. Hieman alle puolet kokoelmien hyönteisistä on kerätty Suomesta. Valtaosa kokoelmanäytteistä on neulattuja, mutta varsinkin pienikokoiset ja pehmeäruumiiset hyönteiset säilytetään etanolissa tai preparoituina objektilaseille.

Laji.fi-sivustolla voit tutustua jo digitoituihin näytteisiin. Tutustu toistaiseksi digitoimattomien näytteiden lajilistoihin. Tutkijana saat varminten tietoa kokoelmanäytteistä tiedustelemalla asiaa kyseisen osakokoelman vastuuhenkilöltä.

Selkärangattomien kokoelmat kattavat noin 400 000 etiketöityä näyte-erää, joista kukin yleensä käsittää useita yksilöitä. Suurin osa näytteistä on säilötty alkoholiin.  Kokoelman painopiste on kotimaisessa eläimistössä. Parhaiten edustettuina ovat hämähäkit, punkit, nilviäiset (kotilot ja simpukat), harvasukasmadot ja värysmadot.

Suurin osa näytteistä on digitoitu ja voit tarkastella niitä laji.fi-sivustolla.

Selkärankaiskokoelmat käsittävät noin 140 000 tieteellistä näytettä. Nisäkkäistä ja linnuista talletetaan kokoelmaan tavallisesti nahka ja luusto. Kaloista, sammakkoeläimistä ja matelijoista taas valmistetaan yleensä etanoliin säilötyt näytteet. Selkärankaisista otetaan pääsääntöisesti myös kudosnäyte Luomuksen genominäytekokoelmaan. Kokoelmiin kuuluu myös historiallisesti arvokas linnunmunakokoelma. Näytteistä valtaosa on peräisin Suomesta, mutta joukossa on myös runsaasti ulkomailta kerättyä aineistoa.

Lähes kaikki kokoelman näytteet on digitoitu ja voit tarkastella niitä Laji.fi-sivustolla.

Miten perhosten evoluutiota tutkitaan? Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijatohtori Maria Heikkilä selvittää videolla Luomuksen perhoskokoelmien ja perhosfossiilien avulla perhosten sukulaisuussuhteita ja evoluutiota.