Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian koulutusohjelma 2021-2025

Laajuus
70 opintopistettä

Alkaminen ja kesto
Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2021. Koulutusohjelma kestää 4 vuotta (8 lukukautta).

Ryhmäkoko
Koulutusohjelmaan otetaan 8-12 opiskelijaa. Koulutusohjelma toteutuu, jos siihen on vähintään 8 hyväksyttävissä olevaa hakijaa, jotka ottavat opiskelupaikan vastaan.

Opetustilat
Lähiopetuksesta 15 seminaaripäivää järjestetään Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa ja 16 seminaaripäivää, perhetaustatyöskentelyt ja puolet työnohjauksista järjestetään Turun keskustassa osoitteessa Tuureporinkatu 13 B 28. Puolet työnohjauksista järjestetään Espoossa osoitteessa Kirkkojärventie 10 A 12. Lisäksi 10 seminaaripäivää järjestetään etäopetuksena. Toisesta lukuvuodesta lähtien puolet työnohjauksista toteutuu etätyönohjauksena.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian (engl. parent-infant psychotherapy) taustateoriat pohjaavat varhaisen vuorovaikutuksen kehitys- ja vuorovaikutuspsykologiseen tutkimukseen. Vuorovaikutuspsykoterapiassa integroidaan vahvasti niin tutkimustietoa kuin eri psykoterapiamenetelmiä. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian teoreettinen ja kliininen perusta on äitiys/vanhemmuustilan ymmärtämisessä ja sen hoidollisessa hyödyntämisessä. Myönteisen ja kannattelevan psykoterapeuttisen yhteistyösuhteen aktiivinen luominen, ylläpitäminen ja suojaaminen on keskeisin varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian muutostekijä. Vanhempi-vauva-vuorovaikutussuhteeseen voidaan vaikuttaa monen väylän kautta: vanhemman mielikuvat ja subjektiivinen kokemus, havaittava vauvan ja vanhemman vuorovaikutuskäyttäytyminen, vauvan subjektiivinen kokemus, vauva-vanhemmat-triadi, vanhempien parisuhde, perheen vuorovaikutussuhteet ja tukisysteemi. Muutos millä tahansa tämän vuorovaikutusjärjestelmän tasolla muuttaa myös muita systeemin osatekijöitä.                    

Suomessa varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiassa painotetaan vanhemman mielikuvien ja oman varhaisen hoivahistorian merkitystä ja aktivoitumista raskauden ja vauvan syntymän myötä. Vuorovaikutussuhde omaan vauvaan, jo raskausajasta lähtien, toimii ns. läsnä olevana muistamisen kontekstina. Raskauden aikana ja varhaisessa vanhemmuudessa on siksi mahdollista uudella ja erityisellä tavalla tavoittaa, tiedostaa ja työstää omaa varhaista elämäntarinaa, hoivakokemuksia ja sen haavoittuvuuksia ja kokemusta itsestä ja vuorovaikutussuhteista. Vuorovaikutuspsykoterapian ydintä on tavoittaa, ymmärtää ja integroida ylisukupolvisia merkityksiä ja estää tai vähentää niiden haitallista toistumista omassa vanhemmuudessa ja suhteessa vauvaan tai pikkulapseen.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian indikaatiot voivat liittyä joko vanhempaan - kuten erilaiset mielenterveysongelmat tai aiemmat tai ajankohtaiset traumat ja menetyskokemukset, vauvaan – kuten itku-, uni- ja syömisvaikeudet, aistisäätelyn pulmat ja kontaktiongelmat tai keskosuus, sairaus tai vammaisuus tai näiden tekijöiden muodostamaan, usein kumuloituneeseen vauvan ja vanhemman vuorovaikutussuhteen häiriintymisen riskiin tai todettuun vuorovaikutusongelmaan tai -häiriöön.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia aloitetaan usein jo raskausajalla. Intensiivinen ja suhteellisen lyhytkestoinen vuorovaikutuspsykoterapia räätälöidään tarpeenmukaisesti kullekin perheelle sopivaksi ja mahdolliseksi. Hoitoon osallistuu tavallisesti ainakin vauva ja äiti, mutta usein myös toinen vanhempi on mukana hoitotapaamisilla. Psykoterapia tapahtuu vauvan synnyttyä yleensä kotihoitokäynneillä. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisesti.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiakoulutuksen keskeinen tavoite on varhaisen vuorovaikutussysteemin suotuisan kehityksen ja sen erilaisten riskitekijöiden ja haasteiden ymmärtäminen ja epäsuotuisan kehityksen ja häiriintyneiden vuorovaikutussuhteiden korjaavien, vuorovaikutuspsykoterapeuttisten hoitomenetelmien oppiminen ja sisäistäminen. Koulutusohjelma käsittelee varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä lapsen ja vanhempien mielenterveydelle ajankohtaisen tieteellisen tiedon valossa, tukien opiskelijan kykyä arvioida ja soveltaa työssään myös psykoterapiatutkimusta.

Koulutusohjelman tavoitteena on antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttina niissä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, kolmannen sektorin ja yksityisten psykoterapiapalveluiden toimipisteissä, joissa työntekijät kohtaavat hoidollisesti ja psykoterapeuttisesti raskaana olevia ja vauva- ja taaperoperheitä. Koulutusohjelman suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tunnistaa ja hoitaa varhaisia vuorovaikutussuhteen häiriöitä alle 3-vuotiaan pikkulapsen ja vanhempien välillä ja aloittaa tämä työskentely jo raskauden aikana. Tärkeä osa vuorovaikutuspsykoterapeuttina toimimista on kyky tehdä laaja-alaista verkostoyhteistyötä muiden perhettä tukevien ja hoitavien tahojen kanssa.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa korvataan ostopalveluina ja aikuisen mielenterveyshäiriön perusteella Kelan kuntoutuspsykoterapiana (perhepsykoterapian korvaus).

Kouluttajina toimivat varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutit ja psykoterapeutit, psykodynaamiset psykoterapeutit ja kehityspsykologian dosentti:

  • Elina Savonlahti, vastuukouluttaja; LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti VET
  • Mirja Sarkkinen, vastuukouluttaja; PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti VET
  • Hasse Karlsson; LT, psykiatrian professori, psykoterapeutti
  • Jukka Mäkelä; LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti VET
  • Riikka Pyhälä, kliinisen ja kehityspsykologian dosentti
  • Irmeli Kinnunen; PsL, erikoispsykologi, psykoterapeutti VET
  • Kirsi Juutilainen; terveydenhoitaja, psykoterapeutti
  • Saara Jaskari; toimintaterapeutti, psykoterapeutti

Koulutusohjelman laajuus on 70 opintopistettä ja se koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:

Yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot 5 op

Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.

  1. Mielenterveyden häiriöt (2 op)
  2. Psykoterapiatutkimuksen menetelmät (2 op)
  3. Integroiva tapausseminaari (1 op)

Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.

Koulutusohjelman teoria- ja menetelmäopinnot 29 op

Teoria- ja menetelmäopinnot muodostavat prosessinomaisen kokonaisuuden, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa.

Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintoihin kuuluu teoriaseminaareja ja kliinisiä seminaareja, kirjallisuuteen perehtymistä, ennakko- ja välitehtäviä sekä muuta omatoimista opiskelua (mm. oppimispäiväkirjan pitäminen jokaisesta teoriaseminaarista). Seminaariopetukseen sisältyy varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian opintojen lisäksi psykoterapian yleisen teorian opiskelua, erityisesti kirjallisuuteen perehtymällä. Koulutettavien omaa tapaa tehdä varhaisen vuorovaikutuksen hoito- ja psykoterapiatyötä ja psykoterapeutin identiteetin kehittymistä prosessoidaan aloitusseminaarin yhteydessä pidettävässä ns. työkokemusseminaarissa ja koulutuksen kuluessa psykoterapiatyöotteen reflektioissa (kirjalliset itsearvioinnit ja ryhmätehtävät). Vauvan kehityksen ja vuorovaikutussuhteiden havainnointia ja arviointia opetellaan teoriaopetuksen lisäksi 2.-3. lukukautena seminaaripäivien yhteyteen kytkeytyvässä vauvavideoinnin prosessissa.

I lukukausi

Psykoterapeuttikoulutuksen aloitus 2 op

  • Opintojakso 1 (Turku)

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian teoreettiset ja tutkimukselliset lähtökohdat 4 op

  • Opintojaksot 2-3 (Helsinki)
  • Opintojakso 4 (Turku)

II lukukausi

Raskauden, synnytyksen ja varhaisen lapsivuodeajan vuorovaikutusriskit ja -psykoterapia 4 op

  • Opintojakso 5 (Turku)
  • Opintojakso 6 (Helsinki)

III lukukausi

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttinen arviointi 4 op

  • Opintojakso 7 (Helsinki)
  • Opintojakso 8 (etäopetus)

Varhainen äitiys, isyys, triadi ja perhe; pariterapia vauva- ja pikkulapsivaiheessa 4 op

  • Opintojaksot 9-10 (Turku)
  • Opintojakso 11 (etäopetus)

IV lukukausi

Vauvan ja pikkulapsen kehityspsykologia ja vauvaan fokusoituvat vuorovaikutusongelmat ja -psykoterapia 6 op

  • Opintojaksot 12 ja 14 (Helsinki)
  • Opintojakso 13 (Turku):

V lukukausi

Vanhempaan fokusoituvat vuorovaikutusongelmat ja -psykoterapia 4 op

  • Opintojaksot 15 (etäopetus)
  • Opintojakso 16 (Helsinki)
  • Opintojaksot 17-18 (etäopetus)

VI lukukausi

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian vaikuttamisen väylät 5 op

  • Opintojaksot 19 ja 21 (Helsinki)
  • Opintojakso 20 (etäopetus)
  • Opintojakso 22 (Turku)

VII-VIII lukukausi

Vuorovaikutuspsykoterapian mallit, integraatio ja vaikuttavuus 8 op

  • Opintojaksot 23 ja 25 (etäopetus VII lukukaudella)
  • Opintojakso 24 (Helsinki VII lukukaudella)
  • Opintojakso 26 (VIII lukukaudella)
  • Opintojakso 27 (Turku VIII lukukaudella)
  • Opintojakso 28 (Helsinki VIII lukukaudella)

Lisäksi VIII lukukaudella järjestetään päätösjuhla Turussa.

Opinnäytetyö 10 op

Koulutukseen kuuluu kaikkia sen opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, joka on johonkin psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytteen tavoitteena on edistää opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä psykoterapeuttina sekä teoreettisen ja kliinisen osaamisen integraatiota.

Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus 16 op

Työnohjaus, jonka tulee perustua vähintään 360 tuntiin psykoterapeuttista potilastyötä, toteutetaan pienryhmissä (2-4 osallistujaa) tapaustyönohjauksena, myös videoitua työskentelymateriaalia hyödyntäen. Työnohjaus toteutuu prosessinomaisesti yhdessä koulutushoitojen toteutumisen kanssa, noin 2-3 viikon välein, 1.-4. opintovuotena, seitsemän lukukauden ajan, ajalla 1/2022-5/2025. Opiskelijan tulee toteuttaa vähintään viisi koulutuspsykoterapiahoitoa: kaksi raskauden aikana alkanutta ja kolme vauva- tai taaperovaiheessa aloitettua hoitoa (enintään yksi taaperoiässä aloitettu). Frekvenssi tapaamisissa on vähintään 1 krt/viikko ja tapaamisten pituus on 60-90min. Vähintään kahden hoitoprosessin tulee kestää yli puoli vuotta ja vähintään 40 tuntia. Koulutuksen työnohjaukseen kuuluu myös perhetaustatyöskentelyä/mute and blind –muovailu (10 tuntia) ensimmäisen lukukauden lopussa syksyllä 2021, kahdessa ryhmässä (kahtena päivänä/ryhmä). Perhetaustatyöskentelyt pidetään Turussa. Työnohjaaja vaihtuu työnohjausprosessin puolivälissä. Työnohjaukset toteutetaan Turussa, Espoossa ja etätyönohjauksena.

Koulutuspsykoterapia 5 op

Omaa psykoterapeuttikoulutuksen aikaista koulutuspsykoterapiaa vaaditaan vähintään 100 tuntia. Toteuttamistapa on yksilöpsykoterapia psykoanalyytikolla tai psykodynaamisella kouluttajapsykoterapeutilla (tai VET-psykoterapeutilla). Frekvenssin tulee olla vähintään 1-2 kertaa viikossa. Aiempaa käytyä omaa psykoterapiaa ei hyväksytä koulutuspsykoterapiaksi.

Osaamisen osoittaminen näytöllä 0 op

Koulutusohjelmassa hankittu osaaminen osoitetaan näytöllä, joka muodostuu jatkuvasta arvioinnista koulutuksen aikana, opinnäytetyöstä sekä koulutuksen kuluessa kertyvästä opiskelijan näyttösalkusta, johon sisältyy oman ammatti-identiteetin kehityksen reflektointi ja näyttökoe.

Koulutusohjelman teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 22 310 euroa. Yliopisto laskuttaa opinnot lukukausimaksuina kahdesti vuodessa (noin 2 789 euroa/lukukausi).

Lisäksi opiskelija maksaa suoraan palveluntarjoajalle seuraavat opinnoista aiheutuvat kustannukset:

  • työnohjaus (150 h) ja perhetaustatyöskentely (10 h): 4 250 - 6 500 euroa ryhmän koosta riippuen
  • oma koulutuspsykoterapia (100 h): hinta-arvio noin 10 000 euroa