Koulutuksen opetuskieli on suomi tai ruotsi ja hakijoilta edellytetään riittävää suomen ja englannin kielen ymmärtämisen taitoa suomen- ja englanninkielisen opetuksen ja kirjallisuuden omaksumiseksi niin koulutusohjelmissa kuin yliopiston kaikille psykoterapeuttiopiskelijoille suunnatuissa yhteisissä opinnoissa. Ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa edellytetään lisäksi riittävää ruotsin kielen taitoa.
Hakijalta edellytetään sellaisia tietoteknisiä valmiuksia, että hän pystyy käyttämään opinnoissa tarvittavia verkko-opiskeluohjelmia, yliopiston tietokantoja, tietojärjestelmiä, hakuohjelmia, tekstinkäsittelyohjelmia ja esitysgrafiikkaohjelmia sekä ääni- ja liikkuvan kuvan tallennuslaitteita.
Psykoterapeuttikoulutukseen hakevalta edellytetään mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus kuuluu psykoterapeuttiopintoihin, eikä hakijaa voida valita koulutukseen, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Koulutuspotilailla olisi hyvä olla hoitosuhde johonkin lailliseen terveys- tai sosiaalialan yksikköön, jossa potilaan hoitovastuu säilyy koko koulutushoidon ajan. Lasten ja nuorten osalta on syytä kiinnittää erityistä huomiota potilasturvallisuuteen. Lasten ja nuorten parissa tehtävä psykoterapeuttinen potilastyö suositellaan erityisen painokkaasti toteutettaviksi yhteistyössä terveydenhuollon yksikön ja hoitavan lääkärin kanssa.
Jos psykoterapiakoulutuksen opiskelija ei ole tutkintonsa puolesta terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee koulutukseen kuuluva psykoterapeuttinen työ tehdä jonkun terveyden- tai sosiaalihuollon organisaation alaisuudessa. Ainoastaan sellainen terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on oikeus koulutuspsykoterapiatyön potilas- tai vastuuvakuutukseen, voi toimia yksityisenä ammatinharjoittajana koulutuksen aikaisessa potilastyössä. Koulutettavan vastuulla on itse selvittää, miten koulutuspsykoterapiatyö vakuutetaan. Mahdollisuudet potilastyön tekemiseen arvioidaan osana opiskelijavalinnan toisen vaiheen soveltuvuusarviointia. Soveltuvuusarvioinnissa tulee hakijan esittää realistinen suunnitelma potilastyön tekemiselle. Jos hakija ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee haastatteluun tuoda psykoterapeuttisen potilastyön tekemisestä vastaavan yksikön kanssa
HUOM! Tarkista koulutusohjelmasi esittelystä potilastyölle asetetut kriteerit!
Psykoterapeuttikoulutukseen hakeviin opiskelijoihin sovelletaan yliopistolain § 43a mukaisia menettelyjä opinto-oikeuden peruuttamisesta (laki 954/2011 yliopistolain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetus 1034/2011 yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta).
Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi yliopiston opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, psykoterapeuttikoulutus, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Kuten muillakin mainituilla aloilla, psykoterapeuttikoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai psykoterapeuttiseen potilastyöhön. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa.
Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta pyydetään myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä psykoterapeuttinen potilastyö tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen potilastyön tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, törkeät henkirikokset, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).
Alla on kuvattu psykoterapeuttikoulutuksen alakohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset valtakunnallisen yliopistokoulutuksen asiantuntijaverkosto OHA-forumin työryhmän suositusten mukaisesti SORA-arvioinnin tueksi.
Psykoterapeuttina työskentely tapahtuu hyvin monimuotoisissa toimintaympäristöissä ja jatkuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden tai asiakasryhmien sekä ammatillisten asiantuntijaverkostojen kanssa. Ammatti edellyttää kykyä oman toimintakyvyn itsereflektointiin ja kykyä arvioida näitä ominaisuuksia muissa ihmisissä. Psykoterapeutin tulee suorittaa ammatissaan asiakkaiden toimintakykyä, sekä kognitiivisia ja sosioemotionaalisia toimintoja kartoittavia tutkimuksia. Työ edellyttää myös itsenäistä päätöksentekokykyä. Sovellusalasta riippuen voi fyysinen ja psyykkinen toimintaympäristö vaihdella paljon. Psyykkisen toimintaympäristön osalta psykoterapeutin ammatti on erityisen vaativa ja tämä tulee huomioida arvioidessa henkilön soveltumattomuutta alalle. Alla on kuvattu kriteeristöjä terveydellisiin rajoitteisiin, jotka voivat joko pysyvästi tai väliaikaisesti olla esteenä tai tehdä henkilön soveltumattomaksi alalle.