iCAN on yksi Suomen Akatemian rahoittamista kansallisista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan lippulaivahankkeista. Lippulaivahankkeiden tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta tieteellisen huippuosaamisen turvin, mikä iCANissa tapahtuu muun muassa kehittämällä uudenlaista yhteistyötä yritysten ja potilaiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä syövän ja elimistön oman immuunipuolustuksen vuorovaikutuksesta sekä löytää uusia ja tehokkaampia hoitokohteita yksilöllisen syöpälääketieteen ja digitaalisen terveydenhuollon rajapinnassa tehtävän tutkimuksen avulla.
Yhteistyöllä laajempia tutkimusmahdollisuuksia
Helsingin yliopiston, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja kumppanien yhteistyö iCAN-hankkeessa mahdollistaa ainutlaatuisen mittavan ja laajan syöpätutkimuksen, jota tehdään laajasti poikki yksittäisten syöpätyyppien.
– Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, kuten iCAN, ovat ratkaisevan tärkeitä, kun halutaan laajentaa tutkimustoimintaa, lisätä ymmärrystä syövästä ja kehittää uutta tietoa potilaiden hyödyksi, toteaa HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta.
– Hanke tukee myös biopankkitoimintaamme ja hyödyntää HUSin tietoallasta, joka takaa turvallisen analyysiympäristön tietojen analysointia varten.
Boehringer Ingelheim GmbH on ensimmäinen yritys, joka on liittynyt hankkeen kumppaniksi.
– Helsingissä on saatu aikaan vaikuttavia tuloksia pahanlaatuisten hematologisten kasvainten tutkimuksessa. Olemme erittäin iloisia tästä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on laajentaa menestyksellistä tutkimusta myös kiinteisiin kasvaimiin, sanoo professori Matthias Ocker, joka toimii Boehringer Ingelheimin johtavana tutkijana iCAN-lippulaivahankkeessa.
Suomessa esiintyvien syöpien laaja genomi- ja molekyyliprofilointi etenee
iCAN-lippulaivahankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on profiloida 15 000 kasvainnäytettä, jotka on otettu joko diagnoosin tekemisen tai taudin etenemisen yhteydessä biopankkiluvan antaneilta potilailta.
– Profilointiin kuuluu yksityiskohtainen analyysi näytteiden molekyylitason muutoksista ja siitä, miten immuunijärjestelmä ja terveet kudokset niihin reagoivat. Näitä tietoja verrataan potilaan muihin terveystietoihin, jotta voidaan löytää uusia korrelaatioita ja hoitokohteita, kertoo Helsingin yliopiston professori, iCANin tutkimusjohtaja Tomi P. Mäkelä.
– Toivomme, että uutta tietoa voidaan käyttää myös muiden tutkimusten ja sairaalapäätöksenteon tukena.