HUS Psykiatrian, Helsingin yliopiston ja Janssen-Cilag International NV:n, Johnson & Johnson -yhtiön yhteistutkimus on paljastanut useita mahdollisuuksia optimoida masennuspotilaiden hoitopolkuja. Osapuolet ovat keränneet ja analysoineet ainutlaatuista pitkittäisaineistoa, joka yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sosiaalipalveluihin ja etuuksiin tarjoten uusia näkemyksiä hoitopoluista.
– Me HUS Psykiatriassa olemme sitoutuneet parantamaan hoitojen todellista vaikuttavuutta tämän VBHC-lähestymistavan kautta. Tämä edellyttää kattavaa ymmärrystä hoitotuloksista ja siitä, miten todelliset kliiniset käytännöt vertautuvat hoitosuosituksiin”, sanoo HUS Psykiatrian johtaja Jesper Ekelund.
Tutkimus havaitsi, että suurin osa potilaista oli saanut vähemmän kuin kaksi asianmukaista lääkehoitoa (toisin kuin hoitosuositukset edellyttävät) ennen erikoissairaanhoidon psykiatristen palveluiden arviointia. Tämä saattaa liittyä perusterveydenhuollon resurssien puutteeseen, mutta nykyisissä hoitokäytännöissä saattaa myös olla parantamisen varaa.
– Jotta potilaat saavat oikean hoidon oikeaan aikaan, tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä ja selkeämpiä hoitopolkuja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä", sanoo Jonne Juntura, HUS Psykiatrian erikoistuva lääkäri.
Erikoissairaanhoidon psykiatrisen arvioinnin jälkeen asianmukaista lääkehoitoa saavien potilaiden osuus kasvoi ja suurin osa hoidettiin monoterapialla. Kuitenkin edistyneemmät hoidot, kuten yhdistelmä- ja tehostehoidot, olivat odotettua harvinaisempia, mikä viittaa tarpeeseen syvällisemmälle hoitoprosessien analyysille.
– Vaikka nämä analyysit hyödyntävät tietoja ajalta ennen pandemiaa ja kansallista sote-uudistusta, tiedämme, että samanlaiset toimintamallit jatkuvat edelleen tänään. Tämä edellyttää kriittistä ajattelua siitä, miten järjestämme palvelut HUS:ssa hoitoa saaville potilaille, erityisesti heti arvioinnin jälkeen, jotta saavutamme parhaat mahdolliset tulokset," sanoo Grigori Joffe, HUS Psykiatrian päätutkija.
Hoitopolkujen parantaminen palvelumuotoilun avulla
Tämä tutkimus, joka on osa HUS:n, Helsingin yliopiston ja Janssen-Cilag International NV:n, Johnson & Johnson -yhtiön välistä arvoon perustuvan terveydenhuollon yhteistyötä, perustuu aiempiin havaintoihin, joiden mukaan masennukseen liittyvät kustannukset yhteiskunnalle ovat korkeammat kuin aiemmin arvioitiin. Tutkimus on myös osa "Sotepalvelut läpinäkyviksi" -hanketta. Saman potilasjoukon hoitomalleja seurattiin 24 kuukauden ajan, ennen ja jälkeen erikoissairaanhoidon psykiatrista arviointia. Tutkimuksessa käytettiin Helsingin ja Uudenmaan alueen potilastietoja 19 kansallisesta ja kunnallisesta rekisteristä vuosina 2014–2020.
Molempien tutkimusten tuloksia hyödynnetään jo palvelumuotoiluprosessissa, jossa nykyisiä käytäntöjä analysoidaan tarkemmin ja kehitetään yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaisten sekä potilaiden kanssa.
– Palvelumuotoilu systemaattisena lähestymistapana palvelujärjestelmien suunnitteluun ja optimointiin tarjoaa mullistavaa potentiaalia terveys- ja sosiaalihuollolle. Se keskittyy parantamaan potilaiden ja palveluntarjoajien tuloksia ja kokemuksia yhdistämällä ihmiset, infrastruktuurin, viestinnän ja prosessit. Yhteistyössä HUS:n ja Johnson & Johnsonin kanssa segmentoimme potilaita heidän tarpeidensa perusteella ja kehitämme palvelupolkuja kullekin segmentille parantaaksemme masennuspotilaiden hoidon laatua, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki.
Tutkimuksen tulokset, otsikolla "Muutokset masennuslääkityksessä erikoissairaanhoidon psykiatrisen arvioinnin jälkeen", esiteltiin Euroopan psykiatriakongressissa (EPA) 2025, joka pidettiin 5.-8. huhtikuuta 2025 Madridissa.
"Sotepalvelut läpinäkyviksi"-tutkimus- ja kehitysprojektin tavoitteena HUS:n ja useiden kumppaneiden kanssa on luoda ohjeita ja työkaluja, joita voidaan helposti yhdistää, analysoida ja visualisoida kansallisia ja alueellisia terveys- ja sosiaalipalveluiden rekisteritietoja kehitys- ja tutkimustyön pohjaksi. Ensimmäiseksi tutkittiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteutunutta käyttöä, hoitotuloksia ja kustannuksia. Tavoitteena on luoda tietomalleja ja prosesseja, jotka mahdollistavat vastaavat analyysit muillekin potilasryhmille. Projekti edistää palvelujärjestelmän vaikuttavuuteen perustuvaa kehittämistä. Projektin pohjaksi on luotu ainutlaatuinen tietokanta, joka sisältää yhdistettyjä tietoja terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen rekistereistä seitsemän vuoden ajalta noin 630 000 potilaalle Uudellamaalla.