Luonnolliset tappajasolut eli NK-solut (natural killer -solut) kiertävät elimistössä, etsivät syöpäsoluja, tunnistavat ja tuhoavat ne. Osa syöpäsoluista pystyy kuitenkin pakenemaan NK-soluja. Mekanismi, miten tämä tapahtuu, on ollut tuntematon. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on nyt selvittänyt ja löytänyt näitä mekanismeja verisyöpää koskevassa tutkimuksessa. Löydökset tekevät mahdolliseksi uusien syöpähoitojen kehittämisen.
Tutkimusryhmän julkaisemalle artikkelille tutkimuksen tuloksista on myönnetty tämänvuotinen Medix-palkinto. Artikkeli on julkaistu arvostetussa kansainvälisessä Immunity-aikakauslehdessä. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa.
Tutkimusryhmä koostuu kansainvälisistä tutkijoista. Sen vetäjänä ja päätutkijana on toiminut translationaalisen hematologian professori Satu Mustjoki Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja HUSin syöpäkeskuksesta. Palkitun artikkelin pääkirjoittajia ovat tutkijatohtorit Olli Dufva ja Sara Gandolfi.
Geenisakset käytössä
Verisyöpiä voidaan nykyään hoitaa immuunihoidoilla, joissa potilaan immuunipuolustusjärjestelmän omia T-soluja aktivoidaan hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. Esimerkiksi CAR-T-soluhoidot ovat muuttaneet tiettyjen verisyöpien, kuten leukemian ja imukudossyöpien hoitomallia.
Satu Mustjoen mukaan kaikki verisyöpäpotilaat eivät kuitenkaan hyödy näistä hoidoista. Niillä voi itse asiassa olla jopa erittäin vakavia sivuvaikutuksia. Siksi apua etsitään muunlaisista immuunisoluista.
NK-solujen käyttämiseen ei sisälly vastaavanlaisia sivuvaikutuksia. Luonnollisia tappajasoluja onkin jo kliinisissä tutkimuksissa potilailla, mutta tähän mennessä ei ole tiedetty, mikä on se mekanismi, jolla osa syöpäsoluista pakenee tappajasoluja ja miten tämä pakeneminen voitaisiin estää.
-Teimme tutkimuksessa genomilaajuisia analyyseja geenisaksiteknologian avulla. Eli hiljensimme verisyöpäsolujen geenejä geeni kerrallaan ja katsoimme, miten geenin hiljentäminen ja uudelleen aktivoiminen vaikuttaa tappajasolun kykyyn tuhota syöpäsolu, Mustjoki kertoo.
Tutkimusryhmä löysi etsimiään mekanismeja tällä menetelmällä. Lisäksi yksisolusekvensoinnin avulla havaittiin, että eri verisyöpäsolut aktivoivat hyvin erilailla NK-soluja ja ovat sitä kautta myös eri tavalla herkkiä luonnollisille tappajasoluille.
Satu Mustjoen mukaan tutkimuksen tulokset auttavat uusien, parempien, yksilöllisten hoitojen kehittämistä verisyöpiin.
Minervasäätiö lahjoittaa, Helsingin yliopisto jakaa
Medix-palkinto on merkittävä vuosittainen tunnustus kansainvälisesti korkeatasoiselle suomalaiselle lääketieteelliselle tutkimukselle. Kyseessä on tavallaan biolääketieteen Suomen mestaruus. Palkinto jaettiin tänä vuonna 37. kerran.
Medix-palkinnon jakaa Helsingin yliopisto. Palkintosumman yliopistolle lahjoittaa Minervasäätiö. Säätiö pitää yllä lääketieteellistä tutkimuslaitosta Helsingin Biomedicumissa. Palkinto myönnetään vuosittain erinomaisesta suomalaisesta tieteellisestä tutkimuksesta, joka on julkaistu yhdessä artikkelissa edellisen vuoden aikana. Tutkimuksen tulee olla biolääketieteen tai kliinisen lääketieteen alalta ja suoritettu kokonaan tai oleellisilta osiltaan Suomessa.
Palkinnon saajan valitsee Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen edustajista koostuva paneeli, joka nimetään aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan.