Seitsemän nuorta tutkijaa sai vuonna 2023 lääketieteellisen tiedekunnan Early Career Researcher -tutkimusrahoituksen. Vastaava rahoitus oli myönnetty 10 tutkijalle vuonna 2018, ja koska siitä saadut kokemukset olivat erittäin myönteisiä, tiedekunta järjesti toisen rahoituskierroksen. Yliopiston saamia lahjoitusvaroja hyödynnettiin tässä tukimuodossa. Kukin tutkija sai 160 000 euroa kahden ja puolen vuoden ajaksi itsenäisen tutkijanuran edistämiseen.
Vaikka tutkimusrahoituksen saamisesta on kulunut vasta vähän yli vuosi, paljon on jo saatu aikaan. Kaksi rahoituksen saanutta tutkijaa kertoo, mitä he tutkivat ja mikä merkitys ECR-rahoituksella on ollut.
Maksapotilaille parempaa hoitoa
Dosentti Panu Luukkonen johtaa tutkimusryhmää, joka tutkii metabolista rasvamaksatautia. Tauti on hyvin yleinen, sillä se on noin joka kolmannella suomalaisella. Mutta vain pienellä osalla tauti etenee sairaalahoitoa vaativaksi maksakirroosiksi. Syytä tähän ei tiedetä. Luukkonen ryhmineen tutkii, miten ne potilaat, joilla on suurempi riski sairastua, voitaisiin tunnistaa ja hoitaa ajoissa.
– Olemme aika hyvin sen jäljillä, mistä on kyse. Maksasolujen mitokondriot eivät näissä tapauksissa toimi kunnolla. Yritämme selvittää miksi, ja miten tuon toimintahäiriön voisi korjata, Panu Luukkonen kertoo.
Panu Luukkonen on myös kliinistä työtä HUSissa tekevä lääkäri. Yksi tutkimuksen muodoista onkin potilastyössä tehtävät kliiniset tutkimukset. Lisäksi tutkimusryhmä käyttää biopankkiaineistoja. He myös tutkivat molekyylitasolla, miten mitokondriot toimivat ja miksi ne joissain tapauksissa eivät toimi.
– Tutkimuksellamme on suora yhteys potilaisiin, riskipotilaiden parempaan tunnistamiseen ja heidän parempaan hoitoonsa. Tutkimme myös lääkeaineita, jotka vaikuttavat suotuisasti maksan toimintaan.
Ilmastonmuutoksen vaikutus taudinaiheuttajiin
Yliopistotutkija ja virologi Essi Korhonen opettaa ja tutkii sekä Suomessa että Keniassa. Hän tutkii hyttysten ja punkkien levittämiä taudinaiheuttajia, viruksia, ja sitä miten ilmastonmuutos vaikuttaa näiden virusten levinneisyyteen, levinneisyydessä tapahtuviin muutoksiin ja ilmastonmuutoksen vaikutusta tautien esiintyvyyteen.
– Tarkoitus on tunnistaa, missä taudinaiheuttajat esiintyvät nyt ja missä ovat tulevaisuuden tautiriskialueet. Kehitämme diagnostiikkaa, jotta voimme tunnistaa taudinaiheuttajat ja estää niiden leviämisen, Essi Korhonen sanoo.
Essi Korhonen ja hänen tutkimusryhmänsä tekevät tutkimusta Helsingin yliopiston Taita-vuorilla Keniassa sijaitsevalla tutkimusasemalla. Yhteistyötä on myös Nairobin yliopiston kanssa. Afrikka on merkityksellinen virustutkimuksen kannalta, sillä monien virusten alkuperä on siellä. Nykymaailmassa virukset siirtyvät kuitenkin pitkiä matkoja hyvin nopeasti, jopa 36 tunnissa maailman ympäri.
– Taitan alueella ilmastonmuutos näkyy tosi konkreettisesti, monella tavalla. Metsät pirstaloituvat kun väestölle tarvitaan ruokaa eli peltomaata lisää. Ihmiset ja villieläimet joutuvat uudella tavalla kosketuksiin. Ja myös hyttysille tarjoutuu uusia mahdollisuuksia. Mitä tämä tarkoittaa taudeille?, Essi Korhonen kuvailee tutkimuskohteitaan.
ECR-rahoitus aiheuttaa positiivisen lumipalloefektin
Kumpikin tutkija kuvailee saamaansa ECR-rahoitusta erittäin merkitykselliseksi. Rahoitus on antanut vauhtia tutkimukselle, sitouttanut tutkijat kotiyliopistoon ja vahvistanut tutkijan itsetuntoa.
– ECR-rahoituksen myötä saimme turbovaihteen päälle. Olemme pystyneet käyttämään menetelmiä, joihin ei ilman rahoitusta olisi ollut mahdollisuutta. Rahoitus näkyy jo nyt tutkimustuloksina ja julkaisuina. Tästä syntyy myönteinen lumipalloefekti, sillä tulokset lisäävät menestysmahdollisuuksia tulevissa rahoitushauissa. Olen rahoituksesta erittäin kiitollinen, Panu Luukkonen sanoo.
Essi Korhonen korostaa vastaavanlaisia myönteisiä vaikutuksia. Hänen tutkimusryhmänsä koko on kasvanut vuoden aikana yhdestä väitöskirjatutkijasta viiteen. Ryhmällä on myös ollut ennätysvuosi julkaisujen määrässä. Hän korostaa näiden vaikutusten lisäksi rahoitusmuodon henkistä merkitystä.
– Tällaisella oman yliopiston rahoitusinstrumentilla on todella suuri merkitys nuorten tutkijoiden sitouttamisen kannalta. On iso asia, että oma yliopisto uskoo tutkimukseesi. Rahoitus tuo turvaa, ja olen voinut keskittyä tutkimukseen ja tutkimusryhmäni kehittämiseen. ECR-rahoitus on ollut ratkaiseva askel oman tutkimukseni kannalta, hän sanoo.
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Johanna Arola on tyytyväinen rahoitusmuodon vaikuttavuuteen.
– Olen todella iloinen, että pystyimme tukemaan näitä seitsemää nuorta ja on upeaa nähdä mikä merkitys tällä tuella on jo nyt ollut. Myös yliopiston hallitus on päättänyt tukea tulevina vuosina tutkimusta 10 M€ vuodessa. Tämä boost-rahoitus tulee nyt tarpeeseen, Arola toteaa.