Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1 636 000 euron rahoituksen nelivuotiseen tutkimukseen, joka selvittää verisyöpien ja ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän yhteyksiä molekyylitasolta kliinisiin sovelluksiin.
Tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ja HUSin Syöpäkeskuksen translationaalisen hematologian professori Satu Mustjoki.
Useilla verisyövillä on edelleen erittäin huono ennuste, eikä niihin ole parantavia hoitoja. Vaikka solunsalpaajahoitojen rinnalle on tullut uusia, syöpäsoluihin kohdistettuja hoitoja, hoitovasteet ovat usein lyhyitä, koska syöpäsolut pystyvät kehittämään niille vastustuskyvyn.
Ihmisen oman immuunipuolustusjärjestelmän aktivoiminen on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi monissa kiinteissä kasvaimissa. Niin sanottuja immunologisia tarkistuspisteen estäjähoitoja käytetään jo esimerkiksi melanoomassa, keuhkosyövässä ja munuaissyövässä. Syöpäsolut eivät samalla tavalla kehitä vastustuskykyä näille hoidoille, ja osa potilaista paranee kokonaan.
– Valitettavasti esimerkiksi akuutissa myelooisessa leukemiassa hoitotulokset eivät ole olleet yhtä hyviä, ja uudesta immunologisesta hoidosta huolimatta keskimääräinen elinaika on ollut vain puoli vuotta potilailla, joiden sairaus on jo entuudestaan ollut resistentti perinteisille solusalpaajahoidoille, Mustjoki kertoo.
Tavoitteena uudet, yksilölliset hoidot
Verisyöpäsolut syntyvät elimistön verikantasoluista, joista myös immuunipuolustusjärjestelmän normaalit solut ovat lähtöisin. Tämän vuoksi on todennäköistä, että verisyöpäsolut pystyvät puolustautumaan immuunisolujen hyökkäykseltä eri mekanismeilla kuin kiinteiden kasvainten solut.
Verisyövissä niin sanotut soluhoidot voivat olla immuunitarkastuspisteen estäjähoitoja tehokkaampia. Näitä soluhoitoja ovat esimerkiksi geneettisesti muokatut T-solut ja luonnolliset tappajasolut eli NK-solut.
Nyt rahoitetulla tutkimuksella onkin kaksi päätavoitetta: löytää uusia yhdistelmähoitoja, joilla voidaan lisätä soluhoitojen, kuten NK-solujen, tehoa ja löytää yksilöllisiä mekanismeja, miten syöpäsolut reagoivat immuunihoitoihin.
Mustjoen mukaan tutkimuksessa pystytään hyödyntämään kansalliseen veritautien biopankkiin kerättyjä ainutlaatuisia potilasnäytteitä ja niihin liittyviä tietoja.
– Nyt saadun rahoituksen lisäksi on tärkeää, että Suomessa voidaan tehdä kilpailukykyistä kansainvälistä tutkimusta ja kehittää tulevaisuuden hoitoja.
Biopankkinäytteitä käytetään myös muissa Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimusprojekteissa, kuten iCAN-lippulaivaprojektissa.
– Toivottavasti löydämme useita uusia vaikutusmekanismeja ja lääkkeitä, jotka voivat lisätä immuunisolujen tappamiskykyä tai kohdesolujen herkkyyttä hoidoille. Tulokset auttavat kehittämään yksilöllisiä immuunihoitoja syöpiin, joiden ennuste nykyisillä hoidoilla on vielä erittäin huono, Mustjoki kertoo.