Miljoonarahoitus kliiniselle tutkimukselle
Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan kliiniset tutkijat pärjäsivät erinomaisesti Suomen Akatemian rahoitushaussa. Rahoitus myönnettiin mm. selkäydinvammapotilaiden hoidon ja geenin muuntumisesta johtuvien immuunipuutosten tutkimukseen.

Kliiniset tutkijat ovat keskeisessä roolissa potilastyön ja perustutkimuksen yhteensovittamisessa. Korkeatasoisen kliinisen tutkimustyön ansiosta pystytään tunnistamaan potilastyön avainkysymykset ja ratkaisemaan näitä kysymyksiä perustutkimuksen avulla.

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on päättänyt rahoittaa 11 kliinistä tutkijaa. Heistä viisi työskentelee Helsingin akateemisessa lääketiedekeskuksessa. Rahoituspotti on kokonaisuudessaan 2,5 miljoonaa euroa, josta puolet myönnettiin Meilahden kampuksella tehtävälle tutkimukselle.

Rahoituksen saivat seuraavat Helsingin yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan tutkijat:

Eliisa Kekäläinen, Helsingin yliopisto: Transkriptiotekijä Helioksen biologinen merkitys ihmisen immuunijärjestelmässä

Yhden geenin muuntumisesta johtuvat immuunipuutokset ovat harvinaisia, mutta niiden kautta on mahdollista tutkia ihmiselimistön monimutkaisia immunologisia prosesseja.

Kekäläisen ryhmä on tunnistanut uuden immuunipuutoksen aiheuttavan mutaation transkriptiotekijä Helioksessa. Helios kuuluu Ikaros-transkriptiotekijäperheeseen, jotka muuntuessaan voivat olla osallisia esimerkiksi verisyöpien synnyssä.

Projektin tavoitteena on kuvata immuunipuutoksesta kärsivissä potilaissa Helios-transkriptiotekijän merkitys valkosolupopulaatioiden kehityksessä ja toiminnassa erilaisten geneettisten ja immunologisten menetelmien avulla. Tutkimuksen tulokset voivat pitkällä tähtäimellä johtaa esimerkiksi verisyöpien uudenlaisiin hoitomuotoihin.

Juha-Pekka Kulmala, Helsingin yliopistollinen keskussairaala: Kävelyn biomekaaniset rajoitteet CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla.

Kävelyn ongelmat lisäävät kaatumisriskiä ja johtavat itsenäisen toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemiseen. Tehokkaan kuntoutuksen kannalta olisi olennaista, että kävelyä eniten rajoittavat lihasryhmät pystyttäisiin tunnistamaan.

Kulmalan tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa kävelyä ja tasapainon ylläpitoa rajoittavista biomekaanisista tekijöistä selvittämällä alaraajan tärkeimpien lihasryhmien suhteellista kuormitustasoa kävelyssä terveillä ja CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla. Lisäksi tavoitteena on kehittää lihasreservin kliiniseen arvioimiseen menetelmä, joka mahdollistaa liikkumisen "heikkojen lenkkien" tunnistamisen.

Anastasia Shulga, Helsingin yliopistollinen keskussairaala: Liikkeen palauttaminen halvaantuneisiin lihaksiin: Uusi menetelmä selkäydinvammapotilaiden hoitoa ja kuntoutusta varten

Selkäydinvaurio aiheuttaa inhimillistä kärsimystä sekä kustannuksia yhteiskunnalle.

Shulga ryhmineen on kokeillut ensimmäisinä maailmassa sähköstimulaatiota selkäydinvamman pitkäaikaisena hoitomuotona. Pilottipotilaissa menetelmä pystyi osittain palauttamaan liikettä halvaantuneisiin lihaksiin sekä vahvistamaan heikkoja lihaksia. Halvaantuneen raajan sähköstimulaatio yhdistettynä aivojen stimulaatioon lisää aivojen ja selkäytimen muovautuvuutta vaurion jälkeen.

Tutkimuksessa on tarkoitus vahvistaa saatuja lupaavia tuloksia suuremmassa potilasaineistossa, ja edelleen parantaa menetelmää testaamalla sitä erityyppisissä potilaissa sekä terveissä koehenkilöissä. Projektin päätavoitteena on menetelmän siirtyminen kokeellisesta hoidosta kaikkien halvauspotilaiden ulottuville.

Kari Tikkinen, Helsingin yliopisto: Clinical Urology and Epidemiology (CLUE)

Urologiset sairaudet ovat yleisiä ja heikentävät satojen miljoonien ihmisten elämänlaatua maailmanlaajuisesti. Kuitenkin urologiset hoidot jäävät usein ilman toivottavaa vastetta.

Tikkisen Clinical Urology and Epidemiology (CLUE) Working Group -tutkimusryhmään kuuluu useita kokeneita urologian ja tutkimusmenetelmien osaajia. Ryhmä tekee kyselytutkimuksia, kohorttitutkimuksia, meta-analyysejä ja hoitosuosituksia ja jatkossa myös satunnaistettuja kliinisiä tutkimuksia.

Tutkimus tuottaa merkittävää tietoa virtsaamisoireiden syistä, ennusteesta ja hoidosta, veritulppien, verenvuotojen ja tulehdusten ennaltaehkäisystä sekä auttaa päätettäessä eturauhassyövän seulonnasta ja hoidosta.

Emil Ylikallio, Helsingin yliopisto: Perinnöllinen neuropatia ja spastinen parapareesi: Uudet mekanismit, biomarkkerit ja hoidot

Charcot-Marie-Toothin tauti ja perinnöllinen spastinen parapareesi ovat geneettisiä sairauksia joissa hermosolujen pitkät ulokkeet, eli aksonit, rappeutuvat. Tiedetään, että nämä sairaudet voivat johtua mutaatiosta yli 100 eri geenissä, mutta molekylaariset mekanismit, jotka johtavat aksonien rappeutumiseen ovat huonosti tunnettuja.

Ylikallion projektissa käytetään uusinta kantasoluteknologiaa, jonka avulla voidaan viljellä hermosoluja ja mallintaa niissä näitä sairauksia. Tavoitteena on hyödyntää tietoa sairauksien molekylaarisista mekanismeista uusien seurantamenetelmien ja hoitojen kehittämiseen.

Lisätiedot Suomen Akatemian tiedotteesta.