Meilahdessa syntyneitä lääketieteen innovaatioita esillä Slush-tapahtumassa

Meilahden kampuksen tutkijoiden työn tuloksena syntyy uuden tiedon ohella myös paljon erilaisia käytännön sovelluksia ja innovaatioita; osa näistä siirtyy kaikessa hiljaisuudessa hyödyttämään diagnostiikkaa ja potilashoitoa, kun taas osa päätyy patentoinnin ja kaupallistamisen tielle Helsingin yliopiston innovaatiopalveluiden () tuella.

Tänä vuonna rahoittajia ja yhteistyökumppaneita etsii -tapahtumassa kolme Meilahden kampukselta lähtöisin olevaa keksintöä: DropPen, NADmed ja KardioKompassi.

Droplettitekniikkaa myös kehitysmaihin ja kenttäoloihin

Dosentti Päivi Saavalaisen tutkimusryhmän kehittämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia diagnostiikassa ja biolääketieteellisessä tutkimuksessa käytettävän droplettitekniikan hyödyntämiseen. Tällä hetkellä tekniikan käyttäminen edellyttää isoja ja kalliita koneita, mutta Saavalaisen ryhmän kehittämä kertakäyttöinen droplettisiru soveltuu pikadiagnostiikkaan ja laajentaa myös yksisoluanalytiikan käyttömahdollisuuksia.

– Edullinen, kannettava laitteisto sopii käytettäväksi myös kehitysmaissa ja kenttäolosuhteissa sekä tartuntavaarallisten näytteiden erikoislaboratorioissa, joihin nykyisiä kalliita ja kookkaita laitteita ei ole helppo saada, Saavalainen sanoo.

B3-vitamiinilla on yhteys moniin vakaviin sairauksiin

Professori Anu Wartiovaaran tutkimusryhmässä kehitetty paljastaa, onko elimistössä riittävästi B3-vitamiinia. B3-vitamiinin aineenvaihduntatuotteet, niin sanotut NAD-metaboliitit, ovat avaintekijöitä energia-aineenvaihdunnan säätelyssä, ja B3-vitamiinin puutteella on yhteys moniin vakaviin sairauksiin.

B3-vitamiinitasojen määrittäminen osoittautui tärkeäksi joidenkin Wartiovaaran laboratoriossa meneillään olevien tutkimusten kannalta, mutta tätä varten ei ollut olemassa helppokäyttöistä menetelmää. Niinpä tutkija Liliya Euro päätti rakentaa sopivan työkalun tähän tarkoitukseen.

– Onnistuimme kehittämään helppokäyttöisen menetelmän, joka erottelee kaikki neljä NAD-metaboliittia ja mittaa niiden määrät. Vasta sitten oivalsimme, että meillä oli käsissämme uusi menetelmä, jolle voi löytyä sovelluksia monien eri sairauksien diagnostiikkaan.

Henkilökohtaista tietoa sydänsairauksien riskistä

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin tutkijoiden kehittämä oli mukana Slushissa jo viime vuonna, ja sen kehitystyö on jo varsin pitkällä. Kysymyksessä on verkkosovellus, joka yhdistää laajaa genomitietoa perinteiseen sydänterveyden kannalta oleelliseen terveystietoon ja tulkitsee käyttäjälle hänen henkilökohtaisen riskinsä sairastua sepelvaltimotautiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Käyttäjä voi myös itse testata elintapamuutosten vaikutusta riskiennusteeseen.

– Tavoitteenamme on alusta lähtien ollut kehittää helppokäyttöinen työkalu, jolla ihminen voi itse mahdollisimman tarkasti saada tietoa sairastumisriskistään ja nähdä, miten elintapamuutosten tekeminen vaikuttaa riskiin, toteaa dosentti Elisabeth Widén, yksi sovelluksen kehittäjistä.