Päivystys on tyypillisesti ajateltu lääkärin työhön kuuluvana velvollisuutena, johon jokainen joutuu vuorollaan. Päivystys voi kestää vuorokauden, ja ikävimmät ajat saa yleensä joukon nuorin ja kokemattomin.
Tämä ajattelu on ihan pielessä, toteaa Helsingin yliopiston akuuttilääketieteen tuore professori Maaret Castrén. Professuuri on uusi. Vaikka akuuttilääketiede alkoi englannissa jo vuosikymmeniä sitten, erikoistumisala on vasta rantautumassa Suomeen.
– Päivystys on vaativa paikka, joka tarvitsee omat, siihen erikoistuneet lääkärinsä, Castrén toteaa.
Koulutusohjelma on jo käynnissä: Helsingissä akuuttilääkäriksi erikoistuu 40 lääkäriä. Vastaavia ohjelmia on käynnistetty myös muissa maan lääketieteellisissä tiedekunnissa.
Niiden tarkoitus on kouluttaa akuuttilääkäreistä päivystyksen ammattilaisia, joiden tehtävä on hoitaa potilasta pari ensimmäistä tuntia. Osa akuuttilääkärin työstä on ensihoitoa, mutta vähintään yhtä merkittävää on ensimmäisten diagnoosien tekeminen.
– Aika usein potilas ei tiedä, mikä häntä vaivaa. Akuuttilääkäri tekee ensimmäiset tutkimukset ja diagnoosin, ja lähettää potilaan eteenpäin niiden perusteella.
Uuteen ajattelutapaan kuuluu myös muutos päivystyksen organisoinnissa: vuorot ovat enintään 12 tunnin mittaisia, mikä tekee tehokkaan työn mahdolliseksi yön tunteinakin. Professuurinsa ohella Castrén on mukana uudistamassa käytäntöjä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan akuuttihoidon toimialajohtajana.
Toimialajohtajan työpiste on siirtynyt päivystysklinikalta Tornisairaalan hallintokerrokseen. Castrén kokee silti olevansa kliinikko.
– Ajattelen, että hoidan edelleen potilaita. Työkaluni vain ovat vaihtuneet stetoskoopista strategisiin toimenpiteisiin.
Uusien professorien juhlaluennot pidettiin Helsingin yliopiston päärakennuksessa 7.12.2016 Tutustu professoreihin ja ohjelmaan.
7.2.2023 Poistettu toimimaton linkki