Suurin koskaan toteutettu migreeniin keskittynyt geenitutkimus on yli kolminkertaistanut tunnettujen migreenin geneettisten riskitekijöiden määrän. Nyt tunnistettujen 123 geenialueen joukossa on myös kaksi erityisen kiinnostavaa löydöstä, joilla on yhteys hiljattain hyväksyttyihin migreenin täsmälääkkeisiin.
Tutkimukseen osallistui maailman johtavia migreenitutkijoita Euroopasta, Australiasta ja USA:sta. Globaalin kansainvälisen päänsäryn genetiikkaa tutkivan konsortion yhteistyön ansiosta tutkimusaineistosta saatiinkin huomattavan suuri.
Nature Genetics -tiedejulkaisussa 3.2.2022 julkaistut tulokset perustuvat yli 102 000 migreenipotilaan ja yhteensä yli 873 000 osallistujan genomitietoon. Suuren potilasmäärän ansiosta tutkimus pystyi myös pureutumaan aivan uudella tavalla eri migreenityyppien geneettisiin alttiustekijöihin.
Migreeni on yleinen ja usein merkittävästi elämänlaatua heikentävä sairaus. Suomessa migreenipotilaita on arvioitu olevan jopa 700 000. Migreenin tautimekanismia ei tarkasti tunneta, mutta sekä hermosolut että pään verisuonet vaikuttaisivat osallistuvan migreenikohtauksen syntyyn.
Perinnöllisten riskitekijöiden tärkeä rooli migreenissä on osoitettu jo aiemmissa tutkimuksissa. Tähän saakka on kuitenkin jäänyt epäselväksi, vaikuttavatko samat geenit molempien migreenimuotojen eli aurallisen ja aurattoman migreenin taustalla. Aurallisessa migreenikohtauksessa päänsärkyä edeltää näköhäiriö tai jokin muu aistioire.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa pyrittiinkin tunnistamaan lisää migreenille ylipäätään altistavia geenimuotoja sekä vertaamaan aurallista ja auratonta migreeniä sairastavien potilaiden riskigeenejä.
Tulokset osoittivat, että osa alttiustekijöistä on yhteisiä molemmille migreenityypeille ja osa taas vaikuttaisi lisäävän pelkästään jommankumman migreenityypin riskiä. Pelkästään auralliselle migreenille altistavia geenialueita tunnistettiin kolme ja pelkästään aurattomalle migreenille puolestaan kaksi.
Lisäksi tutkimuksen tulokset tukivat aiempaa migreenin neurovaskulaarista teoriaa ja osoittivat, että sekä hermoston toimintaan että verisuonten supistumiseen liittyvät geneettiset tekijät vaikuttavat migreenialttiuteen.
– Sen lisäksi, että pystyimme tunnistamaan kymmeniä täysin uusia migreenin riskitekijöitä, pystyimme tässä työssä ensimmäistä kertaa luotettavasti selvittämään myös eri migreenityyppien genetiikkaa, sanoo tutkimuksen toteuttanut väitöskirjatutkija Heidi Hautakangas Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMIstä.
Vaikea migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa paljon työpoissaoloja. Uusille migreenilääkkeille olisi suurta tarvetta. Tutkimusryhmän mukaan yksi tutkimuksen kiinnostavimmista löydöksistä liittyykin migreenin täsmälääkkeisiin.
Uusimpien migreenilääkkeiden teho perustuu kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin (CGRP) vaikutuksen estoon. Yksi nyt tunnistetuista geenialueista sisältää tämän nimenomaisen CGRP-neuropeptidin tuottamiseen tarvittavat geenit (CALCA/CALCB). Myös toinen uudenlaisen migreenin täsmälääkkeen kohdemolekyyli, HTR1F-geenin koodaama serotoniinireseptori, sijaitsee eräällä nyt löydetyistä uusista geenialueista.
– Jo toimivaksi tiedettyihin migreenilääkkeisiin liittyvät geneettiset löydökset antavat toivoa siitä, että geenitutkimukset voivat paljastaa myös uusia potentiaalisia migreenilääkkeiden kohdemolekyylejä. Vaikuttaa siis siltä, että migreenitutkimuksien näytemäärää kannattaa pyrkiä kasvattamaan vieläkin suuremmaksi tulevaisuudessa, toteaa tutkimusta johtanut Matti Pirinen Helsingin yliopistosta.
Alkuperäinen artikkeli:
Genome-wide analysis of 102,084 migraine cases identifies 123 risk loci and subtype-specific risk alleles. Nature Genetics, Feb 3, 2022, doi: 10.1038/s41588-021-00990-0.