Sydäninfarktin hoito on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana merkittävästi, erityisesti suonensisäisten hoitojen edistymisen myötä. Lisäksi sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Sepelvaltimotauti on siitä huolimatta maailmanlaajuisesti yhä yleisin kuolinsyy.
Riskitekijöiden hyvä lääkehoito vaikuttaa sydäninfarktipotilaiden pitkäaikaisennusteeseen. Lääkehoitoihin kuuluvat muun muassa kolesterolilääke statiini ja joissakin tilanteissa beetasalpaaja. Potilaiden sitoutumisen lääkehoitoon on kuitenkin havaittu olevan vain välttävää. Aiemmissa tutkimuksissa jopa 5–20 % infarktipotilaista ei käyttänyt heille määrättyjä lääkkeitä lainkaan ja 20–50 % söi lääkkeitään vain epäsäännöllisesti tai lopetti ne ensimmäisen seurantavuoden aikana.
LL Jaakko Allonen on Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan selvittänyt sydäninfarktipotilaiden lääkkeiden käyttöä ja sen vaikutusta potilaiden kuolleisuuteen.
Tutkimuksessa selvisi, että vaikka 95 %:lle sydäninfarktipotilaista kirjoitettiin sairaalasta kotiutuessa statiiniresepti, vain vähän yli 60 % potilaista käytti statiinia säännöllisesti. Vajaa 5 % ei käyttänyt statiinia lainkaan ja yli 30 % käytti lääkitystä vain epäsäännöllisesti. Statiinia käyttämättömien potilaiden kuolleisuus oli tutkittavana ajanjaksona kolminkertainen verrattuna säännöllisesti statiinia käyttäviin.
– Säännöllisesti statiinia käyttävien kuolleisuus oli tutkimuksen tulosten mukaan 4,9 %, kun potilailla, jotka eivät käyttäneet statiinia, se oli 14,9 %, Allonen kertoo.
Tutkimukseen osallistuneista sydäninfarktipotilaista beetasalpaajia käytti ensimmäisen vuoden aikana säännöllisesti lähes 87 % potilaista, mutta kahdeksantena seurantavuotena vastaava luku oli vain 71 %. Tutkimuksen mukaan kuolleisuuden riski oli lähes kaksinkertainen, jos potilas ei käyttänyt beetasalpaajia.
– Beetasalpaajien merkitystä sydäninfarktin jälkihoidossa on kyseenalaistettu erityisesti matalan riskin infarktipotilailla, mutta heidän keskuudessaan kuolleisuuden riski oli edelleen 1,6 -kertainen, mikäli potilas ei käyttänyt beetasalpaajaa, huomauttaa Allonen.
Tulehduskipulääkkeitä tulisi välttää sydäninfarktipotilailla
Viime vuosina on useammissa tutkimuksissa todettu, että tulehduskipulääkkeet eivät sovi sydäninfarktipotilaille, sillä ne lisäävät kuolleisuuden ja uusintasydäninfarktinkin riskiä. Silti osa sydäninfarktin sairastaneista käyttää reseptillä määrättyjä tulehduskipulääkkeitä.
– Yli puolet aineistomme potilaista osti reseptillä määrättyä tulehduskipulääkettä vähintään kerran infarktin jälkeen. Vaikka tieto tulehduskipulääkkeiden haitallisuudesta sydänpotilailla on lisääntynyt, tulehduskipulääkkeiden käyttö väheni vain hyvin vähän, Allonen täsmentää.
Tulehduskipulääkkeitä määrätään siis suosituksista huolimatta edelleen sydäninfarktipotilaille.
Väittelijän yhteystiedot:
LL Jaakko Allonen
p. 040 532 8606
sähköposti: jaakko.allonen@helsinki.fi
LL Jaakko Allonen väittelee 13.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Therapeutic factors contributing to the long-term survival of acute coronary syndrome patients". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, Luentosali 1, Haartmaninkatu 8, Helsinki.
Vastaväittäjänä on professori Juha Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Karl Lemström.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Katso etätapahtuman tiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.
Tutustu tutkimusryhmään Coronary artery disease research group -ryhmän verkkosivuilla.