Silmänpohjan kostea ikärappeuma on yleisin ikääntyvän väestön näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus. Taudin puhkeamiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Kostea ikärappeuma on yhteydessä muun muassa sydän- sekä verisuonisairauksiin, verenpainetautiin, diabetekseen, krooniseen munuaissairauteen ja neurodegeneratiivisiin sairauksiin.
Tutkimuksissa on osoitettu myös, että potilaan käyttämillä lääkkeillä voi olla silmänpohjan kostean ikärappeuman kehitystä estävä tai edistävä yhteys.
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin kostean ikärappeuman ja lääkityksen välistä yhteyttä lähes 10 vuoden seurannassa. Tutkimukseen osallistui 259 562 henkilöä ja tutkittuja lääkeryhmiä oli 85.
Kostean ikärappeuman ilmaantuvuus oli tutkimuksessa 1,15 tapausta 1 000 henkilövuotta kohden. Diabeetikoilla kostean ikärappeuman ilmaantuvuus oli korkeampi kuin ei-diabeetikoilla.
Jatkotutkimuksesta lisätietoa verenpainelääkityksen ja kostean ikärappeuman välisestä yhteydestä
Tulosten perusteella kalsiumsalpaaja amlodipiinin ja felodipiinin käyttöön liittyi suurentunut silmänpohjan kostean ikärappeuman riski. Verenpainelääke ramipriilin käyttöön taas liittyi pienentynyt riski.
– Kalsiumsalpaajien kosteaa ikärappeumaa lisäävä vaikutus voisi selittyä niiden kyvyllä aiheuttaa turvotusta verkkokalvolla laajentamalla prekapillaariverisuonia ja lisäämällä niiden hydrostaattista painetta, kertoo apulaisprofessori Sirpa Loukovaara.
Reniini-angiotensiinisysteemin (RAS) -estäjät puolestaan normalisoivat hydrostaattista painetta laajentamalla postkapillaariverisuonia, mikä voisi Loukovaaran mukaan selittää sitä, miksi RAS-estäjä ramipriili näyttää vähentävän kostean ikärappeuman riskiä.
– Koska näytöt pohjautuvat puhtaasti havainnoivaan rekisteriaineistoon, tulokset kaipaavat lisävahvistusta. Tarvitaan siis uusia väestötutkimuksia verenpainelääkityksen ja kostean ikärappeuman välisen yhteyden kattavammaksi selvittämiseksi, Loukovaara huomauttaa.
– Suomessa tehdään silmätoimenpiteistä eniten kaihikirurgiaa ja silmänsisäisiä pistoshoitoja. Valtaosa silmänsisäisistä pistoshoidoista annetaan juuri kostean ikärappeuman vuoksi. Pistoshoito toteutetaan protokollan mukaisesti tiukimmillaan kuukausittain, mikä sitoo runsaasti sairaalaresursseja ja kuormittaa potilaita, Loukovaara taustoittaa.
Kun lääkityksen potilaskohtaisia sivuvaikutuksia tunnistetaan paremmin, voidaan valita verenpainelääkkeitä, jotka ovat myös silmän kannalta turvallisia. Parhaimmillaan voitaisiin estää silmänpohjan kostean ikärappeuman kehitystä ja vähentää sairaanhoidon kuormitusta.
Alkuperäinen artikkeli: Loukovaara, S., Auvinen, A. and Haukka, J. (2021), Associations between systemic medications and development of wet age-related macular degeneration. Acta Ophthalmol. DOI: doi.org/10.1111/aos.15056