Suulakihalkioiden hoidossa ei usein riitä vain yksi leikkaus, jossa suulakihalkio korjataan, vaan lapsen kasvaessa tarvitaan usein myöhempiä korjausleikkauksia. Korjaavan kirurgian tarve on suurin, jos halkio on ollut laaja ja vaikea. Tämä käy ilmi tuoreesta väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa joulukuussa.
– Mahdolliset virheet, joita tehdään ensimmäisessä leikkauksessa, tulevat esille vasta kun lapsi kasvaa, kertoo väitöskirjatutkija, plastiikkakirurgian erikoistuva lääkäri Charlotta Gustafsson-Silén.
– Leikkaushoidon päämääriä ovat hyvä puhe, kuulo, purenta ja ulkonäkö. Jos hoitotulos ei ole hyvä, se saattaa aiheuttaa lapselle sosiaalista haittaa.
Gustafsson-Silénin mukaan vieläkään ei tiedetä, millä leikkausmenetelmällä missäkin ikävaiheessa lapselle saataisiin parhaat puheen ja kasvun edellytykset ja pienimmillä haittavaikutusten riskeillä.
– Hyvällä primaarikirurgialla voidaan minimoida hoidon myöhempiä haittoja ja vähentää korjausleikkauksen tarvetta. Hoitorasituksen minimointi on nykyaikaisen halkiohoidon tärkeimpiä tavoitteita. Se on myös yhteiskunnalle taloudellisinta.
Pitkäaikaiset erot leikkausmenetelmissä pieniä
Väitöstutkimuksessaan Gustafsson-Silén tarkasteli suulaen myöhemmän korjaavan kirurgian tarvetta eri halkiotyypeillä. Tutkimus keskittyi puheenparannusleikkauksiin ja leikkauksesta mahdollisesti jäävien jäännösaukkojen korjaustarpeeseen. Näitä korjaustarpeita voidaan käyttää yhtenä primaarikirurgian onnistumisen mittarina. Tämän lisäksi hän vertaili huuli- ja suulakihalkioiden leikkaushoitojen pitkäaikaistuloksia Suomessa viime vuosikymmenien aikana.
Tutkimusaineisto koostui 872 potilaan tiedoista, jotka oli kerätty HUSin Huuli- ja suulakihalkiokeskuksen potilasarkistosta. Potilaiden taustatiedot haettiin sairauskertomuksista ja sähköisistä potilastietokannoista.
Tutkimuksen mukaan pitkäaikaiset erot suulaen eri sulkumenetelmien välillä olivat lopulta pieniä.
– Voikin kysyä, kannattaisiko kirurgin keskittyä yhteen tuttuun leikkaustekniikkaan eikä vaihtaa uusiin tyyleihin, joiden opettelu vie aikaa. Menetelmän vaihto ei välttämättä tuo suurta etua, Gustafsson-Silén sanoo.
Huuli- ja suulakihalkiot ovat kasvojen yleisimpiä synnynnäisiä rakennepoikkeamia.
Niitä ilmaantuu vuosittain noin 120, ja suurin osa on suulakihalkioita. Suomessa halkioiden hoito on keskitetty kahteen halkiokeskukseen, jotka sijaitsevat Helsingin ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.
Väitöstilaisuus
LL Charlotta Gustafsson-Silén väittelee 16.12.2022 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Surgical treatment and long-term outcomes of cleft lip and palate”. Väitöstilaisuus järjestetään Meilahden kampuksella (Puistosairaalan Niilo Hallman -sali, Stenbäckinkatu 11). Vastaväittäjänä toimii professori György Kálmán Sándor ja kustoksena professori Virve Koljonen.
Väitöskirja on saatavilla sähköisenä Heldassa.
Lisätiedot:
Charlotta Gustafsson-Silén
erikoistuva lääkäri
charlotta.gustafsson-silen@hus.fi