HUS ja Helsingin yliopisto panostavat tutkimukseen - miljoona euroa tutkijoille
HUS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta hakivat yhteisellä hakuprosessilla kymmentä yliopistotutkijaa 12 kuukauden määräaikaisiin tehtäviin.

Yliopistotutkijan työsuhde on tarkoitettu HUSissa lääkärin, hammaslääkärin, psykologin tai puheterapeutin palvelussuhteessa oleville post doc -vaiheen tutkijoille.

Rahoitettujen tutkimushankkeiden kuvaukset:

Daniel Gordin: Tyypin 1 diabeetikon aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä metsästämässä

Tutkimuksessa pyritään selvittämään diabeteksen vaikutuksia aikaisiin aivoverenkierrollisiin häiriöihin tyypin 1 diabeetikoilla kuvantamalla neurologisesti oireettomia henkilöitä aivojen magneettitutkimuksella. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, ennustavatko nämä tekijät aivovaltimotapahtumia tyypin 1 diabeetikoilla. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään heijastuvatko aivojen kuvantamismuutokset alentuneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn. Tutkimuksen avulla voidaan mahdollisesti tunnistaa ne henkilöt, joilla on korostunut riski sairastua aivoverenkierron häiriöihin ja parantaa tämän potilastyhmän ennustetta ja elämänlaatua.​

Sini Heinonen: Lihavuuteen uusia hoitoja rasva-ja lihaskudoksen profiloinnin avulla

Tutkimuksen tavoite on löytää uusia hoitomuotoja lihavuuteen lisäämällä perifeeristen kudosten, erityisesti rasva- ja lihaskudoksen, mitokondriotoiminnan aktiivisuutta. Tutkimuksessa verrataan perinteisen laihdutuksen ja lihavuusleikkauksen jälkeisen laihtumisen tuottamia kehon aineenvaihdunnan, mitkondriotoiminnan ja suolistohormonien muutoksia ja kudosten insuliiniherkkyyden paranemista. Mitokondrioiden aktiivisuus näyttää aiempien tutkimuksien perusteella olevan keskeinen tekijä laihdutuksen onnistumisessa.  Vertaamme laihtumisessa tapahtuvien muutosten molekulaarisia mekanismeja ja pyrimme selvittämään, miten lihavuusleikkauksen jälkeisiä hyödyllisiä muutoksia voitaisiin lääkkeellisesti jäljitellä.

Hanna Jokinen-Salmela: Aivojen pienten suonten taudin seurantatutkimus

Tutkimuksessa tarkastellaan aivoverenkiertohäiriöihin ja erityisesti pienten suonten tautiin liittyvien tiedonkäsittelyoireiden ja aivomuutosten välisiä yhteyksiä. Tavoitteina on löytää tiedonkäsittelyn ja toimintakyvyn heikentymistä ennakoivat varhaiset merkit ja kartoittaa taudin etenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Hankkeessa hyödynnetään kliinisiä ja kokeellisia neuropsykologisia testimenetelmiä sekä uusia aivokuvantamis- ja kuvatulkintamenetelmiä. Tutkimus kehittää pienten suonten taudin diagnostiikan ja seurannan työvälineitä.​

Niina Matikainen: Rasvamaksan ja siihen liittyvän valtimotaudin riskitekijöiden uudet patogeneettiset mekanismit ja koneoppimiseen perustuva diagnostiikka

Rasvamaksa on keskeinen, mutta alidiagnosoitu riskitekijä valtimotaudille, diabetekselle ja maksakirroosille. Tutkimuksen ensimmäinen osa selvittää rasvamaksan geneettisen säätelyn merkitystä lipidi- ja glukoosiaineenvaihdunnalle ja siten myös valtimotaudin riskille. Rasvapartikkeleiden tuotanto- ja poistumisnopeutta mittaavien kinetiikkatutkimusten avulla voidaan saada yksityiskohtainen käsitys metabolisten muutosten luonteesta geneettisesti erilaisissa tutkimusjoukoissa. Tutkimuksen toisessa osassa etsitään koneälyä hyödyntäen potilastietojen yhdistelmiä, jotka kuvaavat parhaiten suurentuneen rasvamaksan riskin henkilöitä. Näin tilan varhainen tunnistaminen olisi mahdollista. Myöhemmin pyrimme kartoittamaan rasvamaksapotilaiden määrää ja ennustetta sekä yksilöimään riskitekijöitä valtimotaudin, diabeteksen tai maksasairauden ilmaantumiselle.​

Tuomo Meretoja: Rintasyövän yksittäisten maksametastaasien hoito

SUBLIME-tutkimus on monikansallinen satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus, jossa selvitetään hyödyttääkö yksittäisen maksametastaasin paikallishoito leikkauksella, sädehoidolla tai radioaaltoablaatiolla rintasyöpään sairastunutta. Tuomo Meretoja on tutkimushankkeen kansainvälinen päätutkija ja Suomessa hanke toteutetaan HYKS Syöpäkeskuksen ja HYKS Vatsakeskuksen maksakirurgian yksikön yhteistyönä.​

Tuomas Mirtti: Kliinisesti merkittävä eturauhassyöpä

Tutkimuksessa selvitetään eturauhassyövän biologisia merkkiaineita ja verrataan niitä kudostason morfologiaan ja kuvantamislöydöksiin. Tavoitteena on, koneoppimista hyödyntäen, digitaalisen patologian, kuvantamisen ja biologian yhdistämisen kautta täsmentää diagnostiikkaa ja muokata syövän hoitoa yksilöllisempään suuntaan. Samalla luodaan laatutyökaluja jokapäiväiseen diagnostiikkaan.​

Pirkka T Pekkarinen: Tulehdusreaktio hapenpuutteen seurauksena teho-osastolla

Sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden toipumista tehohoidossa vaikeuttaa hapenpuutteen laukaisema koko elimistön laajuinen tulehdusreaktio. Tutkimuksessa selvitän tämän tulehdusreaktion syntyä ja yhteyttä kehittyvään monielinvaurioon, potilaiden pitkäaikaiseen selviämiseen, sekä hoidon kustannuksiin. Käytännön työ koostuu rekisteritutkimuksesta, osallistumisesta elvytettyjen potilaiden hoitoa tutkiviin monikeskustutkimuksiin, sekä kokeellisesta laboratoriotyöskentelystä. Tavoitteena on oppia ymmärtämään yleistyneen tulehdusreaktion syntyä, jotta sitä kyettäisiin hillitsemään potilaiden toipumisen edistämiseksi.

Simo Syrjälä: Sydänsiirtopotilaiden diagnostiikka, ennustetekijät ja kohdennettu hoito

Tutkimuksessa keskitytään sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden hyljintäreaktion tarkempaan tunnistamiseen ja hoitoon, sekä siirteen toiminnan pettämiseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen. Tutkimusaineisto käsittää HUS Sydän- ja keuhkokeskuksessa kliinisiin prospektiivisiin tutkimuksiin osallistuvat sydän- ja keuhkonsiirtopotilaat, sekä yhteispohjoismaisista kliinisistä tutkimuksista saadut aineistot. Tutkimuksessa hyödynnetään moderneja tutkimusmenetelmiä verinäytteiden ja kudosbiopsioiden analysoimisessa. Tavoitteena on elinsiirteen pettämiseen johtavien tekijöiden tunnistaminen ja näihin kohdistetun yksilöidyn hoidon kehittäminen.

Pauliina Utriainen: Lasten leukemian luustohaittojen jäljillä

Lapsuusiän akuutti leukemia ja sen hoito voivat aiheuttaa luustokomplikaatioita kuten osteoporoosia (luuston haurastumista) ja osteonekroosia (paikallista luukuolioitumista), jotka pahimmillaan heikentävät syövästä toipuneiden lasten elämänlaatua pitkään. Leukemialasten luusto-ongelmat tiedostetaan varsin hyvin, mutta niiden syitä tunnetaan vielä huonosti. Uudessa tutkimuksessa selvitetään luustokomplikaatioiden kudostason mekanismeja innovatiivisella tavalla hyödyntäen mm. diagnostiikkaa varten otettavia luuydinaspiraatio- ja luustobiopsianäytteitä.​

Satu Wedenoja: PREDICT – Raskauskomplikaatioiden ennustaminen äidin alkuraskauden verinäytteestä solunulkoisen DNA:n avulla

Raskausmyrkytys on merkittävin äidin ja vastasyntyneen sairastuvuutta ja kuolleisuutta aiheuttava raskauskomplikaatio. Tämän tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää raskausmyrkytyksen toistaiseksi tuntematonta mekanismia istukkanäytteistä sekä kehittää DNA- ja RNA-tunnistukseen perustuvia menetelmiä, joilla raskausmyrkytyksen ja siihen liittyvän istukan solukuoleman voisi tunnistaa äidin verinäytteestä jo viikkoja ennen oireiden alkua. Tätä tutkimusideaa motivoi jo kliinisessä käytössä oleva menetelmä sikiön kromosomien tutkimisesta äidin verinäytteen istukkaperäisestä DNA:sta sekä tutkimusprojekteissa osoitettu syöpäkasvaimiin liittyvän solukuoleman toteaminen verinäytteestä. ​

Tiedote HUSin verkkosivuilla