Tämänvuotisessa Shanghain tieteenalakohtaisessa yliopistovertailussa Helsingin yliopiston ’oral sciences and dentistry’ kipusi sijalle 21, mikä on huikea saavutus. Nousu ranking-listoilla on tapahtunut nopeasti, sillä viime vuonna sijoitus oli 37. ja edellisenä vuonna 46.
Mitä lääketieteellisen tiedekunnan suu- ja leukasairauksien osastolla oikein on meneillään, kun tulokset ovat tätä luokkaa?
– Meillä on useita erittäin korkeatasoista tutkimusta tekeviä ryhmiä, joiden tutkimuskohteena on hyvin ajankohtaisia ja maailmanlaajuisesti suurta kiinnostusta herättäviä aiheita. Meillä on erittäin vahvaa tutkimusta muun muassa hammas- ja suusairauksien yhteydestä yleissairauksiin, ja tämä on tällä hetkellä kuuma tutkimusaihe ympäri maailmaa. Vahvoja tutkimusalueitamme ovat myös suusyöpä, kudosregeneraatio ja pään ja kasvojen kehitysbiologia, sanoo suu- ja leukasairauksien osaston johtaja, professori Leo Tjäderhane.
Tutkimusryhmien tuottamat korkeatasoiset julkaisut tuovat runsaasti sitaatiopisteitä, joilla on suuri vaikutus yliopistovertailuissa.
– Suu- ja leukasairauksien osaston tutkimus on myös tuottanut useita patentteja, Tjäderhane huomauttaa.
Myös yhteisöllä ja ilmapiirillä on oma merkityksensä, sanoo hammaslääketieteen koulutusohjelman johtaja, yliopistonlehtori Terhi Karaharju-Suvanto.
– Olemme pieni ja tiivis yksikkö, teemme läheistä yhteistyötä. Meillä on tietysti omat erimielisyytemme niin kuin kaikissa työyhteisöissä, mutta kuitenkin puhallamme yhteen hiileen.
Liian suuri yksikkö ei ole tutkimuksessa hyvä asia, toteaa myös Tjäderhane.
– Tästä on näyttöä maailmalta. Kun tutkimusyksikkö paisuu liian suureksi, siitä tulee kuin hyvin varustettu tehdas: se tuottaa tehokkaasti dataa, mutta siellä ei enää synny innovaatioita.
Tjäderhane ja Karaharju-Suvanto painottavat myös HUS-yhteistyön suurta merkitystä.
– Meillä on perustutkimuksen ohella vahvaa kliinistä tutkimusta.
Tutkimus tuo tuoreutta opetukseen
Vireä tutkimus heijastuu hyvällä tavalla myös opetukseen.
– Meiltä valmistuvien hammaslääkäreiden täytyy tietysti osata käytännön työ – mehän koulutamme heitä ammattiin. On kuitenkin tärkeää, että opetukseemme välittyy se uusin tutkimustieto niin omista tutkimusryhmistämme kuin maailmalta, Karaharju-Suvanto sanoo.
Tutkimuksen vaikutus näkyy muun muassa siinä, että loppuvaiheen opetuksessa painotetaan vahvasti suunterveyden ja yleisterveyden yhteyttä.
– Opiskelijoita ohjataan huomioimaan työssään potilaan kokonaisterveys. Meillä on muun muassa ensi keväänä alkava erityinen case-kurssi, jossa käsitellään potilastapauksia tästä näkökulmasta. Tämä valmistaa heitä myös siihen, että tulevaisuudessa hammaslääkärilläkin on entistä enemmän iäkkäitä ja huonokuntoisia potilaita.
Omassa talossa olevat menestyvät tutkimusryhmät herättävät opiskelijoissa kiinnostusta tutkimustyöhön.
– Entistä suurempi osa opiskelijoistamme on aktiivisesti mukana tutkimuksessa ja entistä useammat ryhtyvät myös tekemään väitöskirjaa. Jatko-opintojen suosioon vaikuttaa tietysti myös työllisyystilanne; tohtorintutkinnosta on hyötyä tulevan työuran kannalta, Tjäderhane toteaa.
Suu- ja leukasairauksien osaston tutkimusryhmät
- Riitta Seppänen-Kaijansinkko: Translational Research on Oral and Maxillofacial Sciences Group
- Janna Waltimo-Sirén: Dental-facial Development
- David Rice: Craniofacial Development and Malformations Group
- Timo Sorsa: Cell Biology of Oral Diseases
- Pekka Nieminen ja Sirpa Arte: Dental Genetics Group
- Pirkko Pussinen: Periodontitis and Cardiovascular Disease
- Miira Vehkalahti: Oral Health Care Services
- J H Meurman Research Group: Oral infection and systemic health
- Tuula Salo: Oral Cancer
- Minna Kaila: Suun terveydenhuolto
- Pentti Kemppainen: Protetiikka ja purentafysiologia
- Kaija Hiltunen ja Päivi Mäntylä: Vanhenevan väestön suun terveys ja siihen liittyviä tekijöitä
Suu- ja leukasairauksien osasto
Global Ranking of Academic Subjects 2019
Yliopiston ranking-sijoitukset
25.1.2023 Korjattu toimimattomia linkkejä