Viisivuotinen sopimus parantaa edellytyksiä lisätä lääketieteeseen liittyvien tutkimusten määrää HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa ja Helsingin yliopistossa sekä luo pohjan koulutusta ja vaikuttavuutta edistäville ratkaisuille. Sillä halutaan myös vauhdittaa potilasta hyödyttävien uusien teknologioiden käyttöönottoa.
– Tutkimus- ja kehitysyhteistyöllä haluamme edistää HUSin, Helsingin yliopiston ja Amgenin keskinäistä tiedonvaihdantaa sekä sellaista teknologista kehittämistä, johon tulevaisuuden lääkkeet, diagnostiikka, ohjelmistot, laitteistot ja sovellukset perustuvat. Tutkimuksen lisääminen on perusedellytys uusien hoitojen saamiseen potilaille riittävän nopeasti, Amgenin toimitusjohtaja Niilo Färkkilä kuvailee.
Yhteistyössä keskitytään sairauksiin, joista koituu suuri tautitaakka ja jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa niin kansanterveydellisesti kuin kansantaloudellisesti merkittäviä. Näitä ovat esimerkiksi syövät ja sydän- ja verenkiertosairaudet.
Koulutusyhteistyö puolestaan tähtää innovatiivisten ratkaisujen yhä laajempaan käyttöön alalla, tutkimuksen edistämiseen esimerkiksi tutkimushoitajakoulutuksella sekä lääketieteellisen ja -teknologisen alan vetovoiman vahvistamiseen.
Yksi keskeinen osa yhteistyötä on tosielämän tiedon aktiivinen käyttö terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaamisessa sekä tämän hyödyntäminen konkreettisissa ratkaisuissa, vaikkapa sydäninfarktien aiheuttamien kuolemien estämisessä. Clever P -hankkeessa kehitetään esimerkiksi uudenlaisia ennaltaehkäiseviä hoitotapoja estämään HUSin sepelvaltimotautipotilaiden uusintakohtauksia. Siinä myös verrataan potilaiden perinteisen hoidon ja digitaalisesti tuetun ja uudistetun hoitopolun vaikuttavuutta ja toimivuutta.
– Mitä parempia ratkaisuja terveydenhuolto löytää resurssiensa käyttöön, sen toimintakykyisempänä ikääntyvä väestömme säilyy. Sote, koronan jättämä hoitovaje ja ikääntymisen tuoma tautitaakka muodostavat yhtälön, joka vaatii yhä innovatiivisempaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä, Färkkilä toteaa.
– Myös terveysalan vetovoimaa työnantajana on lisättävä ja laajennettava, sillä ala on yksi maamme tulevaisuuden kilpailukykytekijöistä.
– Digitaaliset hoitopolut ovat tuoneet monipuolisuutta terveydenhuollon ammattilaisten työnkuvaan sekä helpottaneet monien potilaiden sairauden seurantaa ja hoitoa. Ennen kuin tällaisia innovaatioita voi ottaa laajamittaisesti käyttöön, tarvitaan tutkimusta ja kehittämistä, sanoo, HUSin tutkimusjohtaja, professori Taneli Raivio.
– Tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyön avulla varmistamme sen, että uusin, tutkittu tieto siirtyy potilaiden hoitoon ja terveydenhuollon vaikuttavaksi toiminnaksi, sanoo lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes.