Aktiivinen järjestötyö ja halu vaikuttaa yhteiskuntaan vetivät professori Oskari Heikinheimon varadekaaniksi. Hänen rooliinsa yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaavana varadekaanina kuuluvat keskeisesti kumppani-, alumni- ja lahjoitustoiminta.
Lääketieteellisen tiedekunnan rahoituksesta peräti 60 % on ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi EU:sta, Suomen Akatemialta, säätiöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta.
– Lahjoitukset ovat tutkimukselle ja opetukselle tärkeitä, ja näen toiminnan kehittämisessä paljon potentiaalia. Olemme merkittävä toimija sekä suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen kentässä että maailmalla. On paljon sellaisia tekijöitä, jotka puoltavat alojemme huippututkimuksen tekemistä juuri Suomessa, esimerkiksi suomalaiset potilaat ja alan ammattilaiset, kattavat rekisteriaineistot ja biopankkien hieno toiminta, professori Heikinheimo toteaa.
– Jokainen lääketieteelliseen tutkimukseen saatu euro on tärkeä! Lahjoitusvaroilla tuetaan tiedekunnassa noin 40 professuuria tai muuta tehtävää, joten lahjoituksilla on todella iso merkitys tutkimukselle, Heikinheimo kiittää lahjoittajia.
Lääkiksen alumneja yli viisi tuhatta
Ensimmäisiä asioita, joihin Heikinheimo on tarttunut, ovat alumnitoiminnan kehittäminen ja yhteyksien vahvistaminen alumneihin.
Lääketieteellisen tiedekunnan alumnit ovat jo nyt tehneet monipuolisesti yhteistyötä tiedekuntaa, koulutusohjelmia ja opiskelijoita tukien. Tätä on tehty mm. mentoroinnin, koulutusohjelmien työelämäyhteyksien vahvistamisen ja tiedekunnan tohtorikoulutuksen sparrauksen kautta.
Lääketieteellisen tiedekunnan alumneja on 5 400 ja monet heistä toimivat keskeisissä tehtävissä eri organisaatioissa.
– On mukavaa kutsua heitä tilaisuuksiimme, esimerkiksi tiedekunnan
Heikinheimo on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija. Hän on ollut jo neljä vuotta tiedekuntaneuvoston ja yliopistokollegion jäsen, joten varadekaaniksi siirtyminen on luonteva jatko näille tehtäville. Heikinheimo on järjestöihminen, joka on toiminut eri tehtävissä oman erikoisalansa suomalaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä. Hän on ollut mukana myös useiden hoitosuositusten laatimisessa.
Innostava työ on elämäntapa
Opiskeluala selvisi Heikinheimolle lukiossa. Hänen hammaslääkärivanhemmillaan oli useita lääkäriystäviä, jotka tekivät nuoreen Oskariin vaikutuksen.
– Olen onnekas, sillä olen koko elämäni ajan saanut tavata hienoja, esimerkillisiä ja innostavia ihmisiä, Heikinheimo kertoo.
Pääsy väitöskirjatutkijaksi silloisella Lääketieteellisen kemian laitoksella toimineeseen Steroiditutkimuslaboratorioon 1980-luvun alussa oli Heikinheimon uran kannalta tärkeää. Hänen lääkärin- ja tutkijanuransa suunta sinetöityi lopullisesti post doc -paikan myötä Jones Institute for Reproductive Medicine Norfolkissa Virginiassa.
– Naistentaudit on monipuolinen erikoisala, eivätkä tutkimuskysymykset koskaan lopu. Lääketieteellinen tutkimus on kehittynyt yksilösuorituksesta enemmän yhteistyöhön. Se on antoisampaa myös tutkijalle.
Työssään Heikinheimoa kiinnostavat erityisesti nuorten tutkijoiden ohjaaminen ja innostaminen, kansainväliset kontaktit sekä opettaminen. Potilastyötä hän ehtii tehdä vain harmillisen vähän.
– Olen vanhemmiten oppinut, ettei kaikkea ehdi tai pysty tekemään, joten kannatta valita, mihin käyttää aikansa.
Heikinheimolle tutkijan ura on enemmän kuin työ – se on elämäntapa, jota hän ei koe rasittavana vaan jatkuvasti innostavana.
Professori Heikinheimo on eläköityneen professori Kari Reijulan seuraaja tiedekunnan varadekaanina.
Tervetuloa viettämään Lääketieteellisen tiedekunnan vuosipäivää 28.1.2026.