Epilepsiaa sairastavilla lapsipotilailla noin kolmasosalla on epilepsia, jota ei lääkehoidolla saada kuriin. Osalle heistä voidaan harkita neurokirurgista hoitomuotoa, jos epilepsiaa aiheuttava aivojen alue pystytään paikantamaan ja sen poistaminen ei aiheuta potilaalle merkittävää haittaa.
”Jos potilaan epilepsian aiheuttajana on huomattavan vaurioitunut toinen aivopuolisko, voidaan tämä vaurioitunut puoli eristää terveestä puolesta katkaisemalla aivoleikkauksessa kaikki sen hermoyhteydet”, kertoo lääketieteen kandidaatti ja väitöskirjatutkija Vincent Zheng.
Suomessa aivopuoliskojen hermoyhteyksien katkaisuleikkauksia on tehty niitä tarvitseville lapsipotilaille pääosin Uudessa lastensairaalassa. HUSissa toimii vaikeahoitoisen epilepsian hoitoa arvioiva moniammatillinen Epilepsia Helsinki -ohjelma. Epilepsia Helsinki on eurooppalaisen epilepsian osaamisverkoston ERN EpiCAREn jäsen.
Leikkaus poisti epilepsiakohtaukset ja vaikutus kognitiiviseen kehitykseen oli suotuisa
”Halusimme selvittää, kuinka suuri osa leikatuista potilaista paranee epilepsiakohtauksista kokonaan, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Lisäksi kartoitimme, kuinka leikkaus vaikuttaa potilaiden kognitiiviseen kehitykseen”, Zheng sanoo.
HUSissa vuosina 1991–2022 leikatuista 48 potilaasta 73 prosenttia saavutti kohtauksettomuuden ensimmäisen leikkauksen jälkeen, ja täydennysleikkausten jälkeen 88 prosenttia potilaista oli kohtauksettomia. Potilaat leikattiin keskimäärin 7 vuoden ikäisinä. Tutkimuksessa huomattiin myös, että 16 potilaalla oli jäännösyhteyksiä ensimmäisen leikkauksen jälkeen. Potilaista 7 oli kohtauksettomia riippumatta näistä yhteyksistä. Suurimmalla osalla potilaista kognitiivinen kehitys joko vauhdittui tai pysyi tasaisena.
”Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisuleikkaus toimii tehokkaana vaikean epilepsian hoitokeinona oikein valituille potilaille, sillä sen ansiosta kohtaukset jäävät pois ja neurokirurginen leikkaushoito vaikuttaa suotuisaan kognitiiviseen kehityskulkuun.”