Ihmiset saattavat kokea arjessaan ongelmia, joilla on oikeudellinen ulottuvuus, vaikkei ongelmia aina sellaiseksi miellettäisikään. Ongelmien tehokas ratkaisu voi usein löytyä oikeusjärjestelmän ulkopuolelta tai sen liepeiltä, esimerkiksi viranomaisprosessista, sovittelusta tai neuvottelusta.
- Kaikki arjen oikeudellisten ongelmien ratkaisukeinot eivät kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole yhtä tehokkaita tai tuota oikeudenmukaiseksi koettuja prosesseja ja lopputuloksia. Ei ole epätavallista, että ratkaisuksi hyväksytään itselle tavalla tai toisella epäedullinen tilanne tai että asian annetaan vain olla, sanoo yliopistotutkija Yaira Obstbaum.
Koska monet ongelmista eivät tule yhdenkään viranomaisen tietoon, arjen oikeusongelmien yleisyyttä ja ratkaisuun liittyviä haasteita on monissa maissa tutkittu kyselytutkimusten avulla.
Uudessa suomalaisessa Arjen ongelmat, riidat ja ratkaisut (AORR) -kyselytutkimuksessa on kysytty viimeisen kahden vuoden aikana koetuista ongelmista, useilta eri elämänalueilta. Kysytyt ongelmat liittyivät kuluttamiseen, työhön, toimeentuloon, omaisuuteen, viranomaisten päätöksiin tai toimintaan, asumiseen, läheisen kuolemaan tai perintöön ja parisuhteen erotilanteisiin. Tutkimuksessa kysyttiin myös koettujen ongelmien ratkaisemista ja ratkaisuihin liittyvistä haasteista, sekä kuinka oikeudenmukaiseksi ratkaisun hakemisen prosessi ja mahdollinen ratkaisu koettiin.
Kyselyn mukaan lähes kuusikymmentä prosenttia suomalaisista oli kokenut vähintään yhden kysytyistä ongelmista viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisimpiä ongelmia olivat kuluttajaongelmat, asumisen ongelmat ja palkkatyöhön liittyvät ongelmat.
- Tutkimuksessa raportoitiin sekä vähemmän vakavia että erittäin vakavia ongelmia. Keskimäärin vakavimmiksi koettiin ongelmat liittyen viranomaisten päätöksiin tai toimintaan, eroon avo- tai avioliitosta, eläke- ja etuusasioihin ja lapsiin erotilanteessa, Obstbaum sanoo.
Tutkimus osoittaa myös, että arjen oikeusongelmien yhteydessä koetaan monia haittoja. Yleisimpiä ovat kova stressi, epävarmuus tai pelko ja taloudellinen haitta.
Kyselyn tulokset ovat pääosin odotettuja, jos niitä vertaa joihinkin muissa maissa tehtyihin samankaltaisiin tutkimuksiin. Kansainvälisten tutkimustulosten perusteella oikeudellisia ulottuvuuksia sisältävien ongelmien kokeminen näyttäisi olevan tavallista eri maissa, ja yleisimmin koetut ongelmat ovat usein samantyyppisiä. Myös ongelmien ratkaisukeinoissa on paljon samankaltaisia piirteitä, joskin niiden osalta eri maiden välillä on jonkin verran enemmän vaihtelua.
Kyselyn mukaan hieman alle puolet ongelmia kokeneista olivat hakeneet itsenäisesti tietoa ongelman ratkaisua varten. Tärkeimpiä tiedon lähteitä olivat erilaiset internetlähteet. Yli kuusikymmentä prosenttia oli myös saanut neuvoja ongelmansa ratkaisemista varten. Tavallisimmat neuvonantajat olivat ystäviä, sukulaisia tai kollegoita. Noin viidesosa sai kuitenkin neuvoa myös erilaisilta muilta asiantuntijoilta. Juristilta tai juridisesta neuvontapalvelusta neuvoa sai hieman yli kymmenen prosenttia vastaajista.
Ongelman ratkaisukeinona lähes puolet vastaajista oli neuvotellut vastapuolen kanssa. Tärkeimpiä muita ratkaisuprosesseja olivat neuvottelu puolueettoman kolmannen osapuolen ollessa mukana ja se, että asiaa käsitteli vastuullinen tai valvova viranomainen. Oikeuskäsittelyssä tai sovittelussa arjen ongelmia käsiteltiin verrattain harvoin. Niiden rooli asioiden ratkeamisessa on kuitenkin tärkeä silloin, kun asia on vaikea tai käsittely on muulla tavalla tarpeen.
Lähes kolmekymmentä prosenttia ongelmia kokeneista toisaalta ilmoitti, että he eivät olleet neuvotelleet eikä asiaa käsitelty missään menettelyssä. Yleisimmin syynä oli se, että asia ratkesi muutenkin. Syinä oli kuitenkin myös muunlaisia valitettavampia esteitä, kuten asian tuntuminen liian stressaavalta tai epätietoisuus siitä, miten asiassa tulisi edetä.
Kyselyn perusteella näyttää siltä, että osa arjen oikeudellisista ongelmista ratkeaa hyvällä tavalla ja moni suomalainen kokee pystyvänsä ratkaisemaan ongelmiaan, joko itsenäisesti, neuvonantajien tai erilaisten ratkaisuprosessien avulla.
- Vastausten valossa Suomessa näyttäisi kuitenkin olevan myös laaja joukko heitä, joilla on erilaisia haasteita ongelmien ratkaisemisessa, Obstbaum painottaa.
AORR-kyselytutkimuksen valossa keskeisin epäkohta näyttäisi olevan se, että erilaiset ongelmanratkaisuprosessit koetaan hitaina ja mutkikkaina. Myös kustannukset voivat joissakin tapauksissa hankaloittaa tai estää ratkaisun löytymistä. On myös henkilöitä, jotka kokevat jäävänsä vaille riittävää neuvoa ja asiantuntija-apua.
AORR-aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina ja internetlomakkeina elokuun 2021 ja tammikuun 2022 välillä. Väestökyselyyn vastasi 1927 henkilöä, jotka olivat iältään 20–80- vuotiaita ja joiden väestörekisteriin merkitty äidinkieli oli suomi tai ruotsi.
AORR-tutkimuksen kyselytapa noudattaa kansainvälistä legal needs -kyselytutkimusperinnettä ja on ensimmäinen laajempi Suomessa kerätty tutkimusperinteen kyselyaineisto. Kyselytutkimuksen perusraportti on julkaistu Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Katsauksia-julkaisusarjassa. Raportissa esitetään perustietoa kyselytutkimuksen tuloksista. Aineistoa on tarkoitus käyttää laajasti erilaisiin tarkempiin analyyseihin myöhemmin.
Kyselytutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut yliopistotutkija Yaira Obstbaum.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Yaira Obstbaum
puh. +358 29 412 08068
Julkaisutiedot:
Obstbaum, Y., Teerikangas, M., Saartenoja, K. & Litmanen, H. (2023). Arjen ongelmat, riidat ja ratkaisut: kyselytutkimus arjen ongelmista, joilla on oikeudellinen ulottuvuus. (Katsauksia 54/2023). Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/357735