Velkaongelmat osana monen nuoren aikuisen arkea

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa tarkasteltiin nuorten aikuisten velkaantumista, velkaongelmia ja keinoja talouden tasapainottamiseksi internetkyselyn avulla. Velkaongelmaa tarkasteltiin sekä koettuina maksuvaikeuksina (subjektiivinen velkaongelma) että tilanteina, joissa vastaajalla oli ilmoituksensa mukaan maksuhäiriömerkintä ja/tai laskuja tai velkoja perinnässä tai ulosotossa (objektiivinen velkaongelma). Kyselyaineisto koostui 1 019 vastauksesta. Keräystavasta ja vastausaktiivisuudesta johtuen aineisto on näyte, ei edustava otos Suomessa asuvista 18–35-vuotiaista. Aineistoa analysoitiin määrällisesti.

Alle 20-vuotiailla huomattavan paljon maksuvaikeuksia

Velallisten, kuten myös velkaongelmaisten osuudet kasvoivat selkeästi vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Toisaalta rajattaessa tarkastelu vain niihin, joilla oli velkaa, koettuja maksuvaikeuksia oli selkeäsi enemmän alle 20-vuotiailla kuin sitä vanhemmilla.

Elämäntilanteet vaikuttavat velkaongelmiin hyvässä ja huonossa

Velkaongelmia oli harvimmin vielä kotona asuvilla ja yleisimmin oman lapsen saaneilla. Vain peruskoulun suorittaneilla niitä oli huomattavasti useammin kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Opiskelijoilla oli muita harvemmin velkaongelmia. Etenkin työttömäksi jääminen, parisuhteen loppuminen ja oma vakava sairastuminen ennustivat velkaongelmia. Kyselyä edeltäneen vuoden aikana vähintään neljä merkittävää elämänmuutosta kokeneilla oli muita useammin velkaongelmia. Velkaongelmat yleistyivät eri lainatyyppien lukumäärän kasvaessa.

Taloudellisten vaikeuksien lisäksi univaikeuksia, ahdistusta ja häpeää

Maksuvaikeudet näkyivät taloudellisten vaikeuksien lisäksi mielialaan liittyvinä oireina, kuten univaikeuksina, ahdistuksena ja ärtymyksenä. Myös häpeän tunne oli yleinen sekä saamattomuus hoitaa arkisia asioita. Naiset kokivat näitä lieveilmiöitä miehiä hieman yleisemmin ja vanhemmat ikäryhmät nuorempia yleisemmin.

Läheisten monipuolinen tuki on tärkeää

Naiset keskustelivat läheisten kanssa maksuvaikeuksistaan miehiä herkemmin ja van-hemmat ikäryhmät nuoria yleisemmin. Kuitenkin reilu kolmasosa vastaajista (joilla oli maksuvaikeuksia) ei ollut keskustellut viimeaikaisista ongelmista yhdenkään läheisen kanssa. Maksuvaikeuksia kokevista neljäsosa oli hakenut tietoa ja/tai vertaistukea internetistä. Neljäsosa maksuvaikeuksia kokevista oli hyödyntänyt myös jonkin institutionaalisen tahon esim. viranomaistahon, järjestön, pankin tai seurakunnan maksuvaikeuksiin tarjoamaa apua.

Läheiset ja etenkin omat vanhemmat nousivat keskeisiksi taloudellisen avun lähteiksi. Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista oli saanut jonkinlaista taloudellista apua läheiseltään kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Naiset olivat saaneet taloudellista apua miehiä ja nuoret vanhempia ikäryhmiä yleisemmin.

Naiset miehiä aktiivisempia talouden tasapainottamisessa

Vastaajat pyrkivät aktiivisesti tasapainottamaan talouttaan. Käytettyjen tavaroiden osto ja myynti olivat yleisiä keinoja etenkin naisilla. Alle 25-vuotiaat vastaajat söivät usein myös vanhempiensa tai ystäviensä luona, lisäsivät työtunteja tai etsivät lisätyötä helpottaakseen taloudellista tilannettaan. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli vähentänyt kulutustaan taloudellisista syistä. Naiset olivat vähentäneet kulutustaan miehiä yleisemmin usealla eri osa-alueella ja vanhemmat nuorempia ikäryhmiä yleisemmin. Etenkin ne vastaajat, joilla oli vakava (objektiivinen) velkaongelma, olivat vähentäneet kulutustaan usealla eri osa-alueella.

Lisätietoja:
tutkijatohtori Karoliina Majamaa
p. 02941 20854
s-posti: karoliina.majamaa (ät) helsinki.fi

Julkaisutiedot:
Majamaa, Karoliina & Rantala, Kati (2016) Nuorten aikuisten velat, velkaongelmat ja keinot talouden tasapainottamiseksi. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 16/2016 (verkkojulkaisu).