Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa on tehty selvitys käräjäoikeuksien pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista ja niiden oikeudenkäyntikuluista vuonna 2019. Tuloksia on verrattu aiempiin vastaaviin selvityksiin vuosilta 1995, 2004 ja 2008. Analyysi on oikeusministeriön ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin yhdessä rahoittama, ja sen taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteita muun muassa oikeudenkäyntikuluriskin alentamiseksi. Analyysin painopiste on oikeudenkäyntikuluissa, vaikka selvityksessä tarkastellaan pääkäsittelyssä ratkaistuja riita-asioita myös yleisesti. Tutkimusaineisto koostui neljän kuukauden ajalta käräjäoikeuksista kerätyistä oikeudenkäyntiasiakirjoista (n=538), jotka kattoivat noin 85 prosenttia kaikista pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista kyseisenä ajanjaksona. Käräjäoikeudet lähettivät oikeudenkäyntiasiakirjat Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutille, ja tiedot koodattiin manuaalisesti.
Riita-asian käsittely voidaan jakaa kahteen vaiheeseen, valmisteluun ja pääkäsittelyyn, joista pääkäsittely mielletään yleensä varsinaiseksi oikeudenkäynniksi. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että pääkäsittelyssä ratkaistujen riita-asioiden määrät ovat tippuneet ja käsittelyajat pidentyneet 2000-luvulla. Asioita etenee yhä vähemmän pääkäsittelyyn, ja niistä suurin osa ratkaistaan jo valmisteluvaiheessa. Vuonna 2019 vain noin viidennes käräjäoikeuksiin laajalla haastehakemuksella vireille tulleista riita-asioista ratkaistiin pääkäsittelyssä. Toinen keskeinen kehityskulku on ollut käsittelyaikojen pidentyminen. Oikeusministeriön tilastojen mukaan vuonna 2019 pääkäsittelyssä ratkaistun riita-asian ratkaiseminen kesti keskimäärin (mediaani) noin 13 kuukautta, kun 2000-luvun alkupuolella vastaava käsittelyaika oli noin 8 kuukautta.
Yllä kuvatuista kehityskuluista huolimatta riita-asioiden ratkaiseminen pääkäsittelyssä on kuitenkin pysynyt hyvin samantyyppisenä viimeiset parikymmentä vuotta. Yksityishenkilöiden nostamat kanteet koskevat pääasiassa arkisia asioita, kuten perheeseen, asumiseen ja työhön liittyviä riitoja. Yhteisöjen, eli pääasiassa yritysten, alulle panemat riidat koskevat useimmiten velkomuksia tai erilaisia sopimussuhteita koskevia asioita. Asianosaiset käyttävät yleensä juristia apunaan, ja vain harvat hoitavat itse juttujaan. Lain mukaan riita-asian hävinnyt tuomitaan lähtökohtaisesti maksamaan voittajan oikeudenkäyntikulut, ja näin myös yleensä käytännössä tapahtuu. Selkeänä muutoksena havaittiin kuitenkin, että vuonna 2019 todistajien kuuleminen oli aiempia vuosia vähäisempää.
Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000—10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000—7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus.
Suurin osa oikeudenkäyntikuluista muodostuu yleensä juristin palkkiosta, joka perustuu tyypillisesti tuntilaskutukseen. Vuonna 2019 oikeudenkäyntiavustajan tuntiveloitus oli keskimäärin (mediaani) noin 200—220 euroa. Tuntiveloituksen euromäärä on noussut vuodesta 2008, mutta ei niin paljon, että se yksin selittäisi havaitun oikeudenkäyntikulujen kasvun. Yksittäisten ratkaisuvaiheiden, kuten haastehakemuksen laatimisen tai pääkäsittelyssä esiintymisen, kustannukset eivät olleet juurikaan nousseet vuosikymmenessä. On mahdollista, että oikeudenkäyntikulujen kasvua selittää osin se, että nykyään kululaskuilla laskutetaan aiempaa useammista toimenpiteistä.
Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana oikeudenkäyntikulut ja -kuluriski ovat kasvaneet voimakkaimmin yksityishenkilöiden nostamissa kanteissa. Tavallisen ihmisen oikeusturvan kannalta kehitys on huolestuttavaa. Oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet erityisesti kiinteää omaisuutta ja vakuutuskorvauksia koskevissa riidoissa, joissa oikeudenkäyntikulut ovat vähintään kaksinkertaistuneet vuosikymmenessä. Lisäksi työsuhdetta koskevissa jutuissa vastaajien, eli käytännössä työnantajien tai entisten työnantajien, oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat aiempaa korkeampia. Yhteisöjen nostamissa kanteissa oikeudenkäyntikulut eivät ole juurikaan kasvaneet.
Myös riidan intressit ovat kasvaneet erityisesti yksityishenkilöiden välisissä riidoissa. Yksi mahdollinen selitys voi liittyä oikeudenkäyntikuluriskiin. Jos riidan intressi on pieni, sen ratkaiseminen käräjäoikeudessa voi muodostua oikeudenkäyntikulujen takia kalliiksi konfliktinratkaisukeinoksi saavutettaviin hyötyihin nähden. Tällöin tavallisen ihmisen näkökulmasta korkeat oikeudenkäyntikulut saattavat estää asian viemisen käräjäoikeuteen tai pääkäsittelyyn. Aihe kuitenkin vaatisi lisätutkimusta, jotta oikeudenkäyntikuluriskin vaikutusta voitaisiin arvioida tarkemmin.
Oikeudenkäyntikulujen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Osin ne linkittyvät yleiseen riita-asioiden kehitykseen, kuten siihen, millaisia juttuja käräjäoikeuksiin päätyy ja miten ja missä vaiheessa ne ratkaistaan. Edellä mainitut pääkäsittelyn harvinaistuminen ja käsittelyaikojen pidentymiset ovat osa tällaista kehitystä. Näiden lisäksi oikeudenkäyntikulujen muodostumiseen voivat vaikuttaa myös oikeusapujärjestelmä ja oikeusvakuutuksen kattavuus sekä oikeudenkäyntiavustajien laskutuskäytännöt. Tarkemmat vaikutusmekanismit vaatisivatkin lisätutkimusta ja toisentyyppistä tutkimusotetta. Tässä esitelty oikeudenkäyntikulujen systemaattinen seuraaminen oikeudenkäyntiasiakirjoihin perustuen olisi myös sitä helpompaa ja nopeampaa, mitä enemmän riita-asioita kuluineen dokumentoitaisiin sähköisesti.
Julkaisu: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019. Edilex 2020/36. https://www.edilex.fi/artikkelit/21403.
Tiedustelut: tohtorikoulutettava Laura Sarasoja (p. 050 311 4791, s-posti laura.sarasoja@helsinki.fi)