Tutkimus

Opetus yliopistolla perustuu uusimpaan tutkimukseen ja tieteelliseen tietoon.

Ympäristötieteen kandiohjelman opetus- ja tutkimusaiheet liittyvät ajankohtaisiin ja tärkeisiin aiheisiin kuten ekosysteemien toimintaan, aineiden kiertoon, ilmakehän sekä maa- ja vesiekosysteemien vuorovaikutuksiin sekä ympäristöpolitiikkaan ja -taloustieteeseen.
Yliopisto-opetus perustuu tutkimukseen

Helsingin yliopiston opetus on tutkimusperustaista, ja tämä vaikuttaa käytännön opetuksessa monin tavoin. Opettajina toimivat tieteenalansa hyvin tuntevat tutkijat, jotka opettavat niitä aiheita, joita he itse tutkivat. Näin ollen opetuksen sisällöt perustuvat erityisesti Helsingin yliopiston, mutta myös muuhun kyseisen alan tutkimukseen. Tutkimusmenetelmien ja tutkimuksen tekemisen opiskelu ovat kaikilla aloilla akateemisen koulutuksen keskeinen osa. 

Ympäristötieteen tutkimusaiheet

Ympäristötieteen kandiohjelman tieteenalojen opetus ja tutkimusaiheet ovat laaja-alaisia ja monitieteisiä selvittäen ihmisen toiminnan vaikutuksia esimerkiksi maa- ja vesiekosysteemeissä sekä vaikutusten yhteiskunnallisia heijasteita. Ajankohtaisiin ympäristöongelmiin etsitään ratkaisumalleja ja ympäristötieteen tutkimustietoa voidaan hyödyntää̈ yhteiskunnassa hillitsemään ilmastonmuutosta, vaalimaan luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjä niin, että luonto ja ihminen voivat hyvin.

Agroe­ko­lo­gia

Agroekologiassa tarkastellaan ihmisen ruokaekologiaa ja ruokajärjestelmien kestävyyden peruskysymyksiä. Niillä on kasvava merkitys, sillä ihmiskunnan ruoka saadaan ravinto- ja rehukasvien viljelystä maatalousekosysteemeissä, jotka kattavat jo nyt noin 40 % maapallon maa-alasta.

Akvaat­ti­set tie­teet

Akvaattisissa tieteissä perehdytään merien, järvien ja virtavesien elämään: eliöihin ja niiden elinympäristöihin sekä niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Keskeisenä kysymyksenä on myös ihmisen vaikutus vesiekosysteemeihin (esim. rehevöityminen, ylikalastus, öljyonnettomuudet) sekä vesien kunnostus ja suojelu.
 

Maa­pe­rä- ja ym­pä­ris­tö­tie­de

Maaperä- ja ympäristötiede tarkastelee maaperää luonnonvarana ja elämää ylläpitävänä osana ympäristöä sekä sen vuorovaikutuksia vesistöjen ja ilmakehän kanssa. Tutkimus keskittyy fysikaalis-kemiallisiin ja mikrobiologisiin prosesseihin

  • puhtaan ravinnon sekä muiden maaperän ekosysteemipalvelujen tuottamisessa,
  • jätteiden hyötykäytössä
  • ympäristökuormituksen hallinnassa ja
  • pilaantuneen ympäristön kunnostuksessa.
     
Mik­ro­bio­lo­gia

Mikrobiologia tutkii mikrobien elämää eri ympäristöissä. Mikrobeja ovat bakteerit, arkeonit, sienet, alkueliöt, levät ja virukset. Ne kierrättävät maapallollamme elämälle tärkeät ravinteet, tuottavat energiaa, pilkkovat jätteitämme ja pitävät yllä terveyttämme. Ympäristömikrobiologiassa tutkimme erityisesti

  • mikrobiyhteisöjä ja niiden toimintaa maaperässä, vesissä ja ihmisissä
  • kasvien ja mikrobien vuorovaikutusta
  • sienten ja virusten monimuotoisuutta
  • antibioottiresistenssin leviämistä ja vaikuttavuutta
  • mikrobien hyödyntämistä kestävään energiansaantiin ja aineiden kierrätykseen
Ym­pä­ris­tö­eko­lo­gia

Ympäristöekologian tutkimuksen painopistealoja ovat kemikalisoitumisen ja yhdyskuntien jätevirtojen aiheuttamat ekologiset ja biogeokemialliset vaikutukset sekä syntyneiden ongelmien ympäristöbiotekniset ratkaisut kaupunkiympäristössä ja sen vaikutuspiirissä olevissa maa- ja vesiekosysteemeissä. 

Ym­pä­ris­tön­muu­tos ja -po­li­tiik­ka

Ympäristömuutos ja -politiikka -tieteenalalla tutkitaan kaupungistumiseen liittyviä kysymyksiä

  • kaupunkiekologia
  • kaupunkien ympäristöpolitiikka
  • kaupunkien muutos

sekä laajempia ympäristömuutokseen liittyviä kysymyksiä

  • arktiset alueet
  • typpiviisas maatalous
  • ilman epäpuhtaudet
  • ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen
  • monitieteiset tutkimusmenetelmät
Lisätietoa ohjelmasta